Eurobarometri: epävakaa maailmantilanne nostaa odotukset EU:ta kohtaan korkealle

• Kolme neljäsosaa EU-kansalaisista (79 % suomalaisista) kokee, että EU on vakaa alue levottomassa maailmassa, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin viime syksynä.

• 74 prosenttia EU-kansalaisista ja 76 prosenttia suomalaisista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyödyllisenä. Suomalaisten mielestä tärkein hyöty on se, että EU-jäsenyys parantaa Suomen ja muiden EU-maiden välistä yhteistyötä.

• EU-kansalaisista 68 prosenttia ja suomalaisista 74 prosenttia ajattelee, että EU:n rooli kansalaisten suojelemisessa maailmanlaajuisilta kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä tulisi olla merkittävämpi.

• EU-kansalaisista 73 prosenttia ja suomalaisista 87 prosenttia haluaa EU:lle enemmän keinoja vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Euroopan parlamentin keskiviikkona julkaistun Eurobarometri-mielipidekyselyn tulokset osoittavat, että EU-kansalaiset kokevat EU:n turvallisena geopoliittisten epävarmuuksien keskellä. Kolme neljäsosaa EU-kansalaisista (75 %) pitää EU:ta vakaana alueena levottomassa maailmassa, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin syksyn 2025 kyselyssä. Suomalaisista näin ajattelee 79 prosenttia (3 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä kyselyssä).

Viimeaikaiset maailmanlaajuiset tapahtumat ovat vahvistaneet EU-kansalaisten pessimistisiä näkemyksiä maailman tulevaisuudesta: 58 prosenttia EU-kansalaisista suhtautuu siihen pessimistisesti (38 % optimistisesti) ja suomalaisista 65 prosenttia on pessimistisiä (33 % optimistisia). EU-kansalaisten pessimismi maailman tulevaisuutta kohtaan on kasvanut kuusi ja suomalaisten kolme prosenttiyksikköä syksyn 2025 kyselytuloksiin verrattuna. Kansalaisten yleinen mieliala vaihtelee epävarmuuden (44 % EU-kansalaisista ja 46 % suomalaisista) ja toivon (43 % EU-kansalaisista ja 51 % suomalaisista) välillä.

EU-kansalaisista 74 prosenttia (76 % suomalaisista) pitää EU-jäsenyyttä hyödyllisenä vaihtuvien liittolaisuuksien maailmassa. Tämä on ennätyslukema, joka on aiemmin nähty vain kerran vuonna 2025. EU:n osallistuminen rauhan turvaamiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen nähdään EU-kansalaisten keskuudessa jäsenyyden merkittävimpänä hyötynä (40 % EU-kansalaisista ja 44 % suomalaisista). Suomalaisvastaajien mielestä EU-jäsenyyden ensisijainen hyöty on Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen yhteistyö (59 % suomalaisista).

”Maailmanlaajuisen epävarmuuden keskellä eurooppalaiset näkevät yhä useammin Euroopan unionin vakauden suunnannäyttäjänä. Tämä luottamus on Euroopan suurin voimavara. Siihen liittyy selvä odotus siitä, että toimimme päättäväisesti turvallisuuden, vaurauden ja mahdollisuuksien tarjoamiseksi kansalaisillemme”, sanoo Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola.

Kohti suurempaa geopoliittista riippumattomuutta

Vastaajien mukaan EU:n tulisi keskittyä puolustukseen ja turvallisuuteen (39 % EU-kansalaisista, 45 % suomalaisista), energiaomavaraisuuteen (35 % EU-kansalaisista ja suomalaisista) sekä kilpailukykyyn ja talouteen (32 % EU-kansalaisista, 37 % suomalaisista) vahvistaakseen asemaansa maailmassa.

EU-kansalaiset toivovat EU:lta toiminnan tehostamista lukuisien haasteiden keskellä. EU-kansalaisista 68 prosenttia ja suomalaisista 74 prosenttia katsoo, että EU:lla tulisi olla tulevaisuudessa entistä suurempi rooli kansalaisten suojelemisessa maailmanlaajuisilta kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä. Suuri enemmistö EU-kansalaisista (90 %) ja suomalaisista (91 %) haluaisi, että EU:n jäsenvaltiot olisivat yhtenäisempiä nykyisessä tilanteessa. Vastaajien mielestä EU:n tulisi edistää kansainvälisen oikeuden noudattamista kaikissa maissa (90 % EU-kansalaisista ja 94 % suomalaisista).

Lisäksi 73 prosenttia EU-kansalaisista ja 87 prosenttia suomalaisista haluaa, että EU:lla olisi enemmän keinoja vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Elämänlaatu koetaan hyvänä, mutta elintason laskua pelätään

Vastaajat pitävät elämänlaatua EU:ssa yleisesti ottaen hyvänä: EU-kansalaisista 83 prosenttia ja suomalaisista 91 prosenttia ilmoittaa olevansa tyytyväisiä elämänlaatuunsa. EU-kansalaisista 17 prosenttia ja suomalaisista 9 prosenttia on tyytymättömiä elämänlaatuunsa. Elämänlaadun kokee hyvänä 69 prosenttia niiden keskuudessa, joilla on ajoittain vaikeuksia maksaa laskujaan, ja vain 40 prosenttia niiden keskuudessa, joilla on usein haasteita maksaa laskujaan.

Hyvän elämänlaadun keskeisinä osatekijöinä pidetään fyysistä ja psyykkistä terveyttä (51 % EU-kansalaisista, 73 % suomalaisista) sekä taloudellista tilannetta (49 % EU-kansalaisista, 63 % suomalaisista). Suomalaisvastaajat kokevat myös sosiaalisen elämän tärkeänä hyvän elämänlaadun kannalta (66 %).

Lähes kolme kymmenestä EU-kansalaisesta (29 %) odottaa elintasonsa heikkenevän tulevina vuosina, 50 prosenttia uskoo sen pysyvän samana ja 18 prosenttia odottaa sen nousevan. Elintason laskua pelätään eniten Ranskassa (44 %), Portugalissa (39 %), Itävallassa ja Saksassa (38 %).

Suomalaisista 18 prosenttia uskoo elintasonsa heikkenevän tulevina vuosina, lähes puolet (48 %) uskoo sen pysyvän samana ja 32 prosenttia odottaa sen nousevan.

EU-kansalaiset haluavat Euroopan parlamentin puuttuvan ennen kaikkea inflaatioon

EU-kansalaiset toivovat Euroopan parlamentin keskittyvän ensisijaisesti inflaation sekä hintojen ja elinkustannusten nousun torjumiseen (47 %). Lisäksi EU-kansalaiset toivovat parlamentin keskittyvän talouden vahvistamiseen ja työpaikkojen luomiseen (35 %) sekä EU:n puolustukseen ja turvallisuuteen (34 %).

Suomalaisten mielestä Euroopan parlamentin tulisi priorisoida EU:n puolustusta ja turvallisuutta (48 %). Suomalaiset toivovat parlamentin myös keskittyvän talouden vahvistamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen (42 %) sekä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen (34 %).

Tulokset ovat saatavilla Eurobarometrin verkkosivuilla.

Taustaa

Verian-tutkimuslaitos suoritti Euroopan parlamentin kevään 2026 Eurobarometri-tutkimuksen 9. huhtikuuta – 4. toukokuuta 2026 kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. Kysely tehtiin kasvotusten, ja joissakin jäsenvaltioissa (Kypros, Malta, Ruotsi, Suomi ja Tanska) tehtiin myös videohaastatteluja (CAVI). Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 421, joista Suomessa 1 016. EU-tason tulokset painotettiin kunkin maan väestömäärän mukaan.