Talouspolitiikka ei tarvitse tuekseen tarkoitushakuisia raportteja

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt valtioneuvostolle sopeutustoimien vaikutuksia talouskasvuun. Raportin mukaan veronkorotukset ovat talouskasvulle huomattavasti menoleikkauksia haitallisempia.

– Koska raportti on tilattu valtioneuvoston tarpeisiin, sitä tullaan epäilemättä käyttämään talouspolitiikan tukena. Valitettavasti raportin analyysi ei mahdollista sen johtopäätösten allekirjoittamista vaan herättää lähinnä kysymyksiä, toteaa STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö.

Johtopäätökset nojaavat valikoituun ja vanhentuneeseen kirjallisuuteen

Raportti antaa kuvan siitä, että taloustieteessä vallitsisi laaja yksimielisyys menoleikkausten paremmuudesta veronkorotuksiin verrattuna. Raporttiin valittu tutkimuskirjallisuus on kuitenkin vanhentunutta.

Tuoreempi taloustieteellinen tutkimus haastaa ajatusta veronkorotusten haitallisuudesta, mutta tämä saa raportissa vain vähän huomiota. Raportti ohittaa suhteellisen kevyesti myös hystereesi-ilmiön, joka kuvaa erilaisten shokkien pysyviä vaikutuksia taloudessa. Aiheesta on julkaistu runsaasti vertaisarvioitua kirjallisuutta.

– Koko hystereesi-ilmiön johtopäätökset perustuvat raportissa käytännössä yhteen työpaperiin. Toisin kuin raportissa annetaan ymmärtää, hystereesi-ilmiötä käsitteleviä vakavasti otettavia tutkimuksia on roppakaupalla, Sirviö huomauttaa.

Tutkimusmenetelmällä arvioidaan politiikkatoimien sijaan talouskehitystä

Raportin empiirisen osion johtopäätökset perustuvat makrotaloustieteelliseen analyysiin, jonka avulla syy-seuraussuhteiden arviointi on hankalaa. Analyysimenetelmällä on vaikea erottaa, johtuuko talouskasvun hidastuminen politiikkatoimista vai niitä edeltäneistä haasteista. Myöskään raportin lyhyt aikajänne ei anna analyysille riittäviä eväitä.

Taloustieteen kehitys onkin viime vuosikymmeninä johtanut yhä enemmän kvasikokeellisten ja muiden paremmin syy-seuraussuhteiden analyysille perustuvien menetelmien nousuun. Tällaiset tutkimukset päätyvät usein varovaisempiin ja erisuuntaisiin johtopäätöksiin kuin Etlan raportti.

Talouspolitiikka vaatii todellisuuden huomioimista

Talouspolitiikan tietopohjan vahvistaminen on tärkeää, mutta sen tulisi tapahtua tasapainoisesti ja perustua tuoreeseen tutkimukseen. Tieteellisten menetelmien valinnassa pitäisi huolehtia siitä, että niillä voidaan aidosti tarkastella sitä, mitä taloudessa ja talouspolitiikassa on tapahtunut.

– Suomen talouskasvu on pysynyt jo pitkään heikkona, kokonaisveroaste on laskenut tällä vuosituhannella noin kymmenen miljardia euroa ja nykyisellä hallituskaudella on toteutettu leikkauspainotteista sopeuttamista, joka on johtanut lähinnä ennätystyöttömyyteen. On irvokasta, että tästä huolimatta tutkimuksesta halutaan vetää menoleikkauksia suosivia johtopäätöksiä, Sirviö toteaa.