Pekka Suominen automaatiotekniikan professoriksi Vaasan yliopistoon: ”Kiertotalous ei toimi pelkillä hyvillä tavoitteilla”

– Automaatiotekniikan merkitys kasvaa nopeasti. Teollisuudessa ei enää riitä, että koneet liikkuvat ja prosessit pyörivät. Järjestelmien pitää mitata, tulkita, optimoida ja mukautua. Parhaimmillaan automaatio tekee tuotannosta tehokkaampaa, turvallisempaa ja kestävämpää, Suominen sanoo.

Suomisella on laaja kokemus automaation, mittausteknologian ja kiertotalousratkaisujen kehittämisestä. Hän on erikoistunut muun muassa kiihdytinteknologiaan, teollisiin mittausjärjestelmiin, spektroskopiaan, robotiikkaan, tekoälyn soveltamiseen sekä teknologiametallien ja akkumateriaalien kiertotalouteen. Hänen taustansa ulottuu Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriosta CERNiin, yritysmaailmaan ja RoboAI-tutkimuskeskukseen Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Teknologiaa energiamurroksen ja kiertotalouden tarpeisiin

Viime vuosina Suomisen tutkimus on keskittynyt erityisesti robotiikkaan, tekoälyyn, spektroskopiaan ja teollisiin mittausjärjestelmiin. Käytännön sovelluksia ovat esimerkiksi järjestelmät, joilla tunnistetaan kierrätykseen päätyviä akkuja, analysoidaan metallipitoisuuksia teollisuuden vesistä tai ohjataan tuotantoprosesseja reaaliaikaisen mittausdatan perusteella.

– Minua kiinnostaa erityisesti se kohta, jossa fysiikan ilmiöstä syntyy toimiva mittalaite, mittalaitteesta syntyy dataa ja datasta syntyy parempia päätöksiä. Siinä automaatio, tekoäly ja käytännön insinöörityö kohtaavat, Suominen selittää.

Tuotannon on oltava samanaikaisesti entistä tehokkaampaa, vähäpäästöisempää ja resurssiviisaampaa. Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, akkuteknologioiden kasvu ja energiamurros edellyttävät uusia ratkaisuja materiaalien tunnistamiseen, seurantaan ja hyödyntämiseen. Suomisen mukaan automaatiotekniikka tarjoaa tähän käytännön työkaluja: sen avulla voidaan parantaa energiajärjestelmiä, tehostaa materiaalien kierrätystä, vähentää hävikkiä ja vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä.

– Kiertotalous ei toimi pelkillä hyvillä tavoitteilla. Tarvitaan teknologiaa, jolla materiaalit tunnistetaan, erotellaan ja palautetaan takaisin käyttöön turvallisesti ja kustannustehokkaasti, hän jatkaa.

Vaasan yliopistossa Suominen vastaa Automation and Robotics -maisterikoulutuksesta, joka järjestetään Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksella. Ohjelma yhdistää robotiikan, tekoälyn, energiateknologian ja liiketoimintaosaamisen. Koulutus vahvistaa Vaasan yliopiston, SAMKin ja alueen yritysten yhteistyötä sekä rakentaa Pori–Vaasa-akselia automaation, robotiikan ja soveltavan teknologian koulutus- ja tutkimusympäristönä.

Suominen näkee automaatiotekniikalle mahdollisuuksia myös avaruusalalla, jossa korostuvat samat vaatimukset kuin vaativassa teollisessa automaatiossa. Hän haluaa osaltaan vahvistaa Vaasan yliopiston avaruusalan osaamista ja tutkimusta.

Kansainvälistä tutkimus- ja yrityskokemusta

Ennen nimitystään Vaasan yliopistoon Suominen toimi johtavana tutkijana RoboAI-tutkimuskeskuksessa Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Hän on johtanut tutkimushankkeita, hankkinut merkittävää ulkopuolista tutkimusrahoitusta ja tehnyt laajaa yritysyhteistyötä.

Suominen valmistui filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006 pääaineenaan fysiikka. Väitöksen jälkeen hän työskenteli useita vuosia CERNissä radioaktiivisten ionisuihkujen ja ionilähteiden kehittämisen parissa. Yritysmaailmassa Suominen on perustanut kolme teknologiayritystä ja toiminut muun muassa toimitusjohtajana, teknologiajohtajana ja hallitustehtävissä. Hänellä on myös useita patentteja.

– Vaasan yliopistossa on erittäin kiinnostava yhdistelmä energiaa, teknologiaa, liiketoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Haluan rakentaa automaatiotekniikkaa, joka on tieteellisesti vahvaa ja samalla hyödyllistä yrityksille, opiskelijoille ja yhteiskunnalle, Suominen sanoo.