Komissio vauhdittaa Euroopan kilpailukykyä, hiilestä irtautumista ja omavaraisuutta sähköistämisen toimintasuunnitelmalla ja päästökaupan uudistuksella

Euroopan riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista on altistanut sen toistuvasti geopoliittisille häiriöille. Ne ovat nostaneet energian hintoja sekä kotitalouksissa että yrityksissä ja heikentäneet Euroopan kilpailukykyä. Vaikka 70 prosenttia EU:n sähköstä tuotetaan jo eurooppalaisista puhtaista energialähteistä, energian loppukulutuksen sähköistymisaste on pysynyt viimeisen vuosikymmenen ajan 23 prosentissa. Siksi sähköistymistä on vauhditettava erityisesti teollisuudessa, liikenteessä ja rakennuksissa.

Komissio arvioi osana vuoden 2030 jälkeistä energiaunionipakettia ohjeellisen tavoitteen nostaa sähköistymisaste 46 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen voisi pienentää EU:n fossiilisten polttoaineiden tuontilaskua 260 miljardilla eurolla vuodessa vuoteen 2040 mennessä. Sähköistyminen hyödyttää merkittävästi myös EU:n taloutta. Siirtymä edellyttää kuitenkin mittavia investointeja 

Vuonna 2005 käynnistetty EU:n päästökauppajärjestelmä on tuottanut yli 270 miljardia euroa tuloja, jotka on investoitu uudelleen innovaatioihin, teollisuuden hiilestä irtautumiseen ja Euroopan energiajärjestelmän uudistamiseen. Samalla järjestelmä on auttanut vähentämään sen piiriin kuuluvien toimialojen päästöjä 50 prosentilla ja lisännyt toimintaympäristön ennakoitavuutta.

Geopoliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut, ja EU:n teollisuuteen kohdistuu yhä enemmän paineita. Ilmastotoimien jatkamisen ohella EU:n keskeistä hiilestä irtautumisen välinettä – päästökauppajärjestelmää – on uudistettava niin, että siitä tulee kilpailukykyä, innovaatioita ja investointeja vahvistava moottori.

Päästökauppajärjestelmän uudistus tukee investointeja vuoteen 2040 ulottuvien tavoitteiden saavuttamiseksi

Uudistuksen tavoitteena on keventää teollisuuden taakkaa ja säilyttää samalla päästökauppajärjestelmän keskeinen rooli ilmasto- ja energiasiirtymässä EU:n ilmastolain mukaisesti. Päästökaton lineaarista vähennyskerrointa muutetaan siten, että se on 3,7 prosenttia vuosina 2031–2035 ja 1,7 prosenttia vuosina 2036–2040. Näin päästövähennyspolku vastaa paremmin EU:n ilmastotavoitteita. Lisäksi enintään kaksi prosenttia päästövelvoitteista voidaan kattaa laadukkailla kansainvälisillä päästöhyvityksillä, joilla rahoitetaan vähähiilistämishankkeita EU:n ulkopuolella.

Uudistetussa päästökauppajärjestelmässä painotetaan investointeja. Teollisuuden vähähiilistämispankki voi tukea teollisuuden vähähiilistämistä laajasti eri puolilla Eurooppaa 100 miljardilla eurolla. Ennen vuotta 2030 käyttöön otettava investointien vauhdittaja ETS Investment Booster toimii pankin ensimmäisenä vaiheena. EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta tuetaan edelleen innovatiivisten puhtaiden teknologioiden ensimmäisiä kaupallisia sovelluksia monilla eri aloilla. Lisäksi jäsenmaiden on käytettävä 50 prosenttia kansallisista päästökauppajärjestelmän tuloistaan investointeihin, joilla pyritään irrottamaan päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvia aloja hiilestä. Näin investointeja syntyisi ennen vuotta 2030 yhteensä yli 100 miljardia euroa.

Yritysten maksuttomia päästöoikeuksia jatketaan vuoden 2030 jälkeen, mutta niiden myöntäminen sidotaan entistä tiiviimmin hiilestä irtautumiseen edistäviin investointeihin Euroopassa. Kansalliset päästökauppajärjestelmän tulot on investoitava uudelleen päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluviin toimialoihin. Näin teollisuuden maksamat varat palautuvat teollisuuden käyttöön ja kannustavat investoimaan puhtaaseen siirtymään.

Komissio ehdottaa myös pysyvien hiilenpoistojen sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään. Tämä lisää joustavuutta toimialoille, joiden päästöjä on vaikeinta vähentää, ja vauhdittaa samalla hiilenpoistoteknologioiden käyttöönottoa.

Erillisellä vertailuarvoja koskevalla ehdotuksella pyritään lisäämään teollisuuden maksuttomia päästöoikeuksia kuuden miljardin euron arvosta vuosina 2026–2030. Hiilirajamekanismin (CBAM) piiriin kuuluvilla toimialoilla maksuttomien päästöoikeuksien vähentämistä hidastetaan ja niiden asteittaista käytöstä poistamista jatketaan vuoteen 2038 saakka.

Komissio ehdottaa myös markkinavakausvarannon uudistamista, jotta markkinoiden vakaus ja investointien ennakoitavuus paranisivat, markkinoiden likviditeetti säilyisi ja hintavaihtelut pysyisivät hallinnassa. EU:n päästökauppajärjestelmää vahvistetaan myös lento- ja meriliikenteessä, ja sen soveltamisala laajennetaan jätteenpolttoon.

Sähköistämistä edistävä toimintasuunnitelma

Sähköistymiselle on edelleen monia esteitä. Liian moni innovatiivinen teknologia ei koskaan etene kaupalliseen käyttöön.

Toimintasuunnitelmassa keskitytään kaventamaan sähkön ja fossiilisten polttoaineiden välistä kustannuseroa sekä vauhdittamaan sähköön perustuvien puhtaiden teknologioiden, kuten lämpöpumppujen, sähköautojen ja akkujen, käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa.

Ehdotuksella pyritään varmistamaan, ettei sähköä veroteta kaasua ankarammin. Lisäksi toimintasuunnitelmassa esitetään keinoja alentaa sähköistämisteknologioiden alkuinvestointeja rakennuksissa, liikenteessä ja teollisuudessa. Sähköistämisen mahdollistamiseksi myös sähköverkkojen rakentamista ja vahvistamista on nopeutettava.

Suunnitelmassa puututaan myös muihin esteisiin, kuten innovatiivisten sähköistämisratkaisujen hitaaseen käyttöönottoon. Tavoitteena on edistää investointikelpoisten hankkeiden kehittämistä sekä puhtaan energiateknologian tuotantokapasiteetin kasvattamista. Lähestymistapa kattaa koko arvoketjun osaamiseen tehtävistä investoinneista aina uusien työpaikkojen luomiseen asti.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_26_1596