Kuivan kevään jälkeen läntisen Suomen vesitilanne on monin paikoin palannut tavanomaiselle tasolle
29.7.2026 12:00:58 EEST | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen vesitilanteessa on tällä hetkellä selviä eroja säännösteltyjen ja luonnontilaisten vesistöjen välillä. Säännöstellyillä järvillä vedenpinnat ovat tavanomaisella tasolla kun taas luonnontilaisten järvien pinnat ovat edelleen pääosin tavanomaista alempana ajankohtaan nähden. Paikoin vedenkorkeudet ovat kuitenkin viimeaikaisten sateiden myötä palautuneet lähemmäs vuodenajan keskimääräistä tasoa.
Järvien vesitilanteissa alueellisia eroja
Säännöstellyissä järvissä vedenpinnat ovat nyt loppukesästä monin paikoin ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä tai mediaanin tuntumassa. Kuivasta keväästä ja alkukesästä huolimatta Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien (Näsijärvi, Vanajavesi, Pyhäjärvi, Kyrösjärvi, Rauta- ja Kulovesi) ja Kanta-Hämeen säännösteltyjen järvien (Pääjärvi, Pyhäjärvi (Tammela) pinnat saatiin nostettua virkistyskäytön näkökulmasta hyvälle tasolle. Runsaat sateet aiheuttivat esimerkiksi Näsijärvessä merkittävän hetkellisen pinnan nousun, jonka seurauksena käytiin säännöstelyn ylärajan tuntumassa. Kuivuustilanteeseen reagoitiin keväällä rajoittamalla Vanajaveden juoksutusta sulkemalla ohitusuoma poikkeuksellisesti. Rajoitus päästiin purkamaan heinäkuun alussa tilanteen helpotuttua.
Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet puolestaan vaihtelevat merkittävästi. Ero alueiden välillä on suurta, ja osalla havaintopaikoista vedenkorkeudet ovat sateiden ansiosta normalisoituneet tai lähellä ajankohdan keskiarvoja. Heinäkuun puolenvälin sateet nostivat paikoin pintoja huomattavasti. Esimerkiksi Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanteen vedenpinta oli vielä heinäkuun puolivälissä poikkeuksellisen alhainen. Runsaiden sateiden ansiosta sen tilanne muuttui huomattavasti ja on ennusteiden mukaan nousemassa elokuun alkupuolella keskimääräiselle tasolle. Pohjois-Pirkanmaalla pienissä luonnontilaisissa järvissä pinnat nousivat harvinaisen alhaisista lukemista liki tulvakorkeuksiin. Esimerkiksi Kitusjärven pinta oli ennen sateita harvinaisen alhainen nousten sateiden myötä tulvakorkeuksiin.
Toisaalta Etelä-Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä luonnontilaisten järvien, kuten Längelmäveden, Vesijärven, Kukkian ja Hauhon reitin järvien pinnat ovat tuntuvasti ajankohdan mediaanin alapuolella. Mallasveden vedenkorkeuden laskua on pystytty ehkäisemään rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta vesiluvan puitteissa. Tällä on vaikutusta myös yläpuolisiin järviin, kuten Längelmäveteen pintaan nostavasti. Poikkeusjuoksutusta toteutetaan niin kauan kuin siihen on perustetta.
Varsinais-Suomessa vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden normaali, mutta alueellista vaihtelua on. Varsinais-Suomen itäosissa on satanut vähemmän kuin muualla. Paimionjoen vesistöalueella heinäkuun rankkasateiden aiheuttamat tiestövauriot Somerolla on saatu korjatuksi liikennöitävään kuntoon.
Satakunnassa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on keskimääräistä korkeammalla, mutta kääntymässä vähitellen laskuun. Karvianjoen vesistöalueen järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat ajankohdan mediaanitasolla tai hieman tätä korkeammalla.
Lisää tietoa vesitilanteesta:
Lisätietoja:
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Pirkanmaa:
vesitalousasiantuntija Sini Heikkilä, puh. 0295 036 164
Kanta-Häme:
vesitalousasiantuntija Merja Suomalainen, puh. 0295 025 161
Varsinais-Suomi:
vesitalousasiantuntija Ilkka Myllyoja, 0295 022 911
Satakunta:
vesitalousasiantuntija Johanna Lantto, puh. 0295 023 066
Avainsanat
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Ensimmäiset kansainväliset alkutuotannon innovaatiohankkeet valittu – Suomi mukana kahdessa EIP-hankkeessa21.9.2026 16:08:16 EEST | Tiedote
Rahoitusta myönnettiin paremman rehun kehittämiseen poroille sekä maatilojen ravinteiden käytön tehokkuuden ja ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen. Vastaavanlaista hankehakua ei ole toteutettu EU:ssa missään muualla, joten prosessi vaati myös hallinnolta paljon valmistelua ja venymistä.
Avustusta haettavissa vesien- ja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi)18.9.2026 12:30:01 EEST | Tiedote
Pohjois-Suomen ja Lapin elinvoimakeskukset myöntävät harkinnanvaraista avustusta hankkeisiin, jotka parantavat vesien tilaa ja edistävät vesienhallintaa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta voi hakea 15.9.–30.10.2026.
Känn till rötterna 2 – utlysning om projektfinansiering öppnar 16.9.202616.9.2026 09:27:21 EEST | Pressmeddelande
Utlysningen Känn till rötterna 2 är öppen 16.9–27.10.2026, och cirka 600 000 euro finns att söka. Finansieringen beviljas av Livskraftscentralens riksomfattande klimatuppgifter.
Juuret tiedossa 2 -hankerahoitushaku metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen avautuu 16.9.202616.9.2026 09:27:21 EEST | Tiedote
Juuret tiedossa 2 -rahoitushaku on avoinna 16.9.–27.10.2026. Hakuun on varattu noin 600 000 euroa. Rahoittajana toimii elinvoimakeskuksen valtakunnalliset ilmastotehtävät.
Kuorekosken patoa puretaan ja vaelluskalojen vapaa kulku palautetaan Heinolassa2.9.2026 12:17:50 EEST | Tiedote
Kuorekosken ennallistaminen on käynnissä Heinolan Paason kylässä. Hankkeessa puretaan osa yli sadan vuoden ajan vaellusesteenä olleesta säännöstelypadosta ja rakennetaan sen tilalle luonnonmukainen koskiuoma. Kunnostus avaa vaellusyhteyden Räävelin vesistöreitillä sekä luo vaelluskaloille uusia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme