EVA: Suomalaiset hyväksyvät osaamiseen perustuvat tuloerot

Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) hyväksyy palkkaerot myös samankaltaista työtä tekevien välillä, jotta erot osaamisessa ja ahkeruudessa voidaan huomioida. Yli kaksi kolmesta suomalaisesta (69 %) pitää oikeana, että huippuosaajille maksetaan selvästi muita parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisi tuloeroja.

Samalla yli puolet suomalaisista (53 %) katsoo tuloerojen väestöryhmien välillä kasvaneen Suomessa liian suuriksi. Osuus on kuitenkin pienentynyt 23 prosenttiyksikköä vuodesta 2002, jolloin väitteeseen yhtyi kolme neljästä suomalaisesta.

”Suomalaiset eivät vastusta tuloeroja sinänsä. He hyväksyvät erot silloin, kun ne perustuvat osaamiseen, ahkeruuteen ja työn tuloksiin. Markkinatalouden kannalta tämä on tärkeä havainto: enemmistö hyväksyy sen, että paremmasta suorituksesta ja korkeasta osaamisesta voidaan maksaa enemmän”, sanoo analyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Alueelliset ja terveydelliset erot huolestuttavat

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) arvioi suomalaisten olevan eriarvoisia asuinkunnittain vertailtuna. Alueiden välillä eriarvoisuutta näkee 60 prosenttia ja ammattiryhmien välillä 58 prosenttia.

Yli puolet pitää suomalaisia eriarvoisina myös tulonjaon ja taloudellisen toimeentulon kannalta (54 %), etnisen taustan suhteen (52 %) sekä terveyden kannalta (51 %).

Sen sijaan tasa-arvon arvioidaan toteutuvan hyvin sananvapaudessa (72 %), koulutusmahdollisuuksissa (72 %), sukupuolten välillä (70 %), yhdenvertaisuudessa lain edessä (66 %) sekä poliittisissa oikeuksissa ja vaikutusmahdollisuuksissa (64 %).

Puoluekanta jakaa näkemyksiä. Vasemmistopuolueiden kannattajat pitävät Suomea selvästi eriarvoisempana kuin oikeistopuolueiden kannattajat.

Hyvinvointivaltio saa vahvan tuen

Seitsemän kymmenestä suomalaisesta (71 %) pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon.

Tukeen liittyy vahva vaatimus vastavuoroisuudesta. Peräti 83 prosenttia katsoo, että jokaisella Suomessa asuvalla on velvollisuus tehdä työtä ja maksaa veroja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi.

Samalla 65 prosenttia arvioi yhteiskunnan tuista tulleen saavutettuja etuja, joita käyttävät myös ihmiset, jotka eivät välttämättä niitä tarvitse.

”Suomalaiset eivät halua purkaa hyvinvointivaltiota, mutta he odottavat siltä vastavuoroisuutta ja oikeaa kohdentumista. Järjestelmän hyväksyttävyys edellyttää, että työnteko kannattaa, apu menee sitä tarvitseville ja mahdollisimman moni osallistuu hyvinvointivaltion rahoittamiseen”, Metelinen sanoo.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.3.–13.4.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).

Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.