Joka toinen opettaja arvioi, että oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea

OAJ selvitti oppimisen tuen uudistuksen toteutumista jäsenkyselyllä keväällä 2026. 

– Saimme eri puolilta Suomea yhteydenottoja opettajilta tilanteista, joissa oppilaille ei ole tehty tuen jatkumisen mahdollistavia päätöksiä, aiempia erityisopetuksen järjestelyjä on heikennetty tai lakia on tulkittu puutteellisesti sen uudistumisen jälkeen, sanoo Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Tuen vahvistamiseen tarkoitetut eurot eivät aina löytäneet perille

Kyselyssä kysyttiin muun muassa rehtoreilta, onko kouluun lisätty resursseja oppimisen tuen uudistuksen seurauksena. Enemmistö (64 %) rehtoreista oli sitä mieltä, että resurssit olivat kasvaneet, mutta yli kolmannes vastasi kysymykseen kieltävästi. Joka kolmannessa koulussa siis uutta tukea toteutetaan entisen kaltaisilla resursseilla, vaikka tähän on osoitettu kunnille lisärahoitusta.

Lisäksi 27 prosenttia rehtoreista kertoo, että erityisopettajille ei palkata lainkaan sijaisia ja 55 prosenttia kertoo, että sijainen palkataan vain pitkiin sijaisuuksiin.

– On äärimmäisen tärkeää lasten oppimisen ja osaamistason nostamisen kannalta, että uudistettu tuki saadaan viipymättä lain edellytysten mukaiseksi, ettei toisteta aiemman kolmiportaisen tuen toimeenpanon virheitä, Murto sanoo.

Oppilaskohtainen tuki ei ole riittävää

Yli puolet opettajista (51 %) on sitä mieltä, ettei päätöksiä oppilaskohtaisesta tuesta voida tehdä lasten todellisten tarpeiden mukaisesti.

Ryhmäkohtaisen tuen koettiin toteutuvan paremmin. Sen suunnittelun onnistumisen opettajat ja rehtorit kokivat kuitenkin keskenään eri tavoin. 

Rehtoreista yli 60 prosenttia piti ryhmäkohtaisen tuen suunnittelua hyvin tai melko hyvin toimivana, siinä missä aineenopettajista yli 50 prosenttia piti suunnittelua huonosti tai erittäin huonosti toimivana.

Lasten tuelle on keksitty lakiin perustumattomia esteitä

Kunnissa ja kouluissa on tulkittu oppimisen tuen uudistusta eri tavoin, minkä seurauksena oppilaiden mahdollisuudet saada tukea vaihtelevat alueittain. Kyselyssä käy ilmi, että oppilaskohtaisen tuen saamista on rajattu lakiin perustumattomilla kriteereillä, kuten sillä, että oppilaalla olisi oltava oppimisen haasteita tai että oppilaan on täytynyt ensin saada tietty aikamäärä ryhmäkohtaista tukea.

– Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jokaisen oppilaan lakisääteinen oikeus. Sitä ei voida rajata paikallisilla linjauksilla, virheellisillä tulkinnoilla tai taloudellisilla perusteilla. Lakiuudistuksen tarkoituksena oli vahvistaa tukea, ei vähentää sitä, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen.

Kaikki oppilaat, jotka aiemmin saivat säännöllistä erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä, eivät ole saaneet päätöstä tuen jatkamisesta. Joissakin kunnissa myös erityisluokkia on lakkautettu tai tätä suunnitellaan, vaikka laki tunnistaa erityisluokassa annettavan opetuksen edelleen yhtenä oppilaskohtaisen tuen muotona. 

– Lakia säädettäessä oletus oli, että erityisluokkien määrä pikemminkin kasvaisi. Jos oppilas on tarvinnut tukea ennen uudistusta, tuen tarve ei katoa lainmuutoksen myötä. Valitettavasti näyttää siltä, että entistä harvempi lapsi saa vahvempaa yksilöllistä tukea, Jokinen korostaa.

Korjaustoimet oppimisen ja koulunkäynnin tukeen

OAJ vaatii opetuksen järjestäjiä tarkistamaan käytäntönsä ja varmistamaan, että oppimisen ja koulunkäynnin tukea toteutetaan OKM:n ohjeistuksen ja lain mukaisesti kaikissa kunnissa ja kouluissa.

– Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki asuinpaikastaan riippumatta. Tuen toteutumista ei saa määrittää kunnan taloustilanne tai paikallinen tulkinta, vaan oppilaan etu ja lain velvoitteet, Murto sanoo.

OAJ:n tavoitteena on se, että seuraavassa hallitusohjelmassa sitoudutaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen korjaustoimiin. Oleellista on seurata tuen määrää, riittävyyttä sekä etenkin oppilaskohtaisen tuen saatavuutta.

– Hallituksen tehtävänä on korjata lakia ja rahoitusta, mikäli osoittautuu, ettei oppimisen tuen uudistuksella olla pääsemässä lailla asetettuihin tavoitteisiin varhaisen tuen vahvistamiseen ja riittävän tuen takaamiseen jokaiselle tukea tarvitsevalle, sanoo Murto.

Näin kysely toteutettiin

• Otos (4977) poimittiin OAJ:n ja Finlands svenska lärarförbund FSL:n jäsenrekisteristä. Kokonaisvastaajamäärä oli 1424 ja vastausprosentti 11,9. Kysely oli auki 29.4. – 20.5.2026
• Kysely lähetettiin peruskoulujen yhteysopettajille (1947) ja heille annettiin mahdollisuus jakaa kyselyä omalla koulullaan. Vastauksia saatiin 834. Kysely oli auki 21.5. – 31.5.2026

Info: Mihin oppimisen ja koulunkäynnin tukea voi saada?

• Oppimisen ja koulunkäynnin tukea voidaan antaa sekä oppimisen että koulunkäynnin haasteisiin. 
• Tuen perusteena voivat olla esimerkiksi oppimisvaikeudet, puutteellinen kielitaito, tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet, käyttäytymiseen liittyvät vaikeudet tai neurokirjon piirteistä johtuva kuormittuminen.
• Tuen saamiselle ei ole laissa asetettu diagnoosi-, lausunto- tai arvosanavaatimuksia.
• Tukea on järjestettävä tilanteessa, jossa oppilas tarvitsee säännöllisesti erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta.