Telan Sirén: Hallituksen YEL-esitystä kannattaa vielä korjata ennen eduskuntakäsittelyä

Työeläkevakuuttajia edustavan Telan lausunto hallituksen YEL-esityksestä on luettavissa Telan verkkosivuilta lausuntoajan päättyessä. Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén nostaa esille kaksi kriittisintä muutostarvetta hallituksen esityksessä:

– YEL-maksun perusteena olevien ansiotietojen täytyy olla paljon ajantasaisemmat kuin mitä hallituksen esitys lupaa. Lisäksi rahastoinnin aloittamista tulisi edistää ja luoda sille uskottavat edellytykset tekemällä uudistus, joka ei jatkuvasti kasvata yrittäjäeläkkeiden rahoitusvajetta, Sirén toteaa.

Telan Sirén korostaa, että hallituksen esitykseen on mahdollista tehdä muutoksia, jotka vahvistaisivat sekä yrittäjien eläketurvaa että YEL-järjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä.

– Nykyisessä muodossaan YEL-esitys ei saavuta hallituksen tavoitteita siitä, että eläkemaksu seuraisi joustavasti ja mahdollisimman ajantasaisesti yrittäjän tilannetta ja että yrittäjän arki eläkevakuutuksen osalta helpottuisi. Jatkovalmistelussa esitystä kannattaa vielä kehittää, jotta uudistuksen tavoitteet toteutuisivat mahdollisimman hyvin, Sirén sanoo.

Ajantasaista ansiotietoa ei pidä sivuuttaa

Telan ja työeläkevakuuttajien mukaan yksi keskeisimmistä kehityskohteista liittyy reaaliaikaisuuteen.

– Yrittäjän eläkemaksun pitäisi perustua mahdollisimman ajantasaiseen tietoon yrittäjän tuloista. Nyt on vaarana, että maksujen perusteena käytetään verotuksessa vahvistettuja ansiotietoja – siis tietoja, jotka voivat olla jopa lähes kahden vuoden takaa. Tämä ei sovi yrittäjätoiminnan tulovaihteluihin ja tuo helpotusta yrittäjille. Siksi ajantasaisempien tietojen hyödyntämistä kannattaa vahvistaa jatkovalmistelussa, Sirén toteaa.

Työeläkevakuuttajat esittävät, että työtulon ansioperuste määräytyisi tulorekisterin ajantasaisten tietojen perusteella niissä yritysmuodoissa, joissa se on mahdollista. Käytännössä tämä koskisi osakeyhtiömuotoisia yrittäjiä sekä eräitä avoimien ja kommandiittiyhtiöiden yrittäjiä, jotka maksavat itselleen palkkaa. Toiminimiyrittäjien osalta ajantasaisemman tiedon hyödyntäminen olisi mahdollista hieman myöhemmin Verohallinnon keskitetyn yritysten tulotietojärjestelmän valmistuessa. Reaaliaikaisemman tietopohjan hyödyntäminen edellyttäisi nyt ehdotettua pidempää voimaantulo- ja siirtymäaikaa.

Todellisten ansioiden roolia työtulomallissa vahvistettava

Yrittäjä voi hallituksen esityksen mukaan jatkossa valita kahdesta tavasta määrittää eläkemaksunsa. Maksun perusteeksi voi valita verotettavan ansiotulon tai nykyisen laskennallisen työtulomallin kaltaisen kokonaisarvion. Työtulomallissa olisi esityksen mukaan uusi vähimmäistaso suhteessa ansioihin. Siirtymäajan jälkeen tämä on vähintään 50 prosenttia eli työtulon pitäisi olla vähintään 50 prosenttia yrittäjätoiminnan ansiotulosta.

Työeläkevakuuttajat pitävät tärkeänä, että työtulomallissa käytettävän ansiokomponentin osuus nostetaan heti 50 prosenttiin ilman siirtymäaikaa ja sitten tätä korkeammalle.

– Mitä vahvemmin YEL perustuu yrittäjän todellisiin ansioihin, sitä läpinäkyvämpi ja ymmärrettävämpi järjestelmä on yrittäjälle. Samalla järjestelmän rahoituksellinen kestävyys vahvistuu pitkällä aikavälillä, Sirén arvioi.

Rahoitusriskeihin puututtava

Sirén muistuttaa, että uudistusta on tarkasteltava myös valtiontalouden näkökulmasta. Hallituksen esityksen arvioissa uudistus kasvattaa valtionosuutta välittömästi noin 100 miljoonalla eurolla nykyisen noin 600 miljoonaan euron päälle. Kasvu jatkuu pitkälle 2060-luvulle.

– YEL-uudistuksen pitäisi pitkällä aikavälillä vähentää järjestelmän riippuvuutta valtion rahoituksesta sen sijaan, että riippuvuus kasvaa entisestään, Sirén sanoo. 
Työeläkevakuuttajien mukaan uudistus uhkaa vesittää mahdollisuudet YEL-järjestelmän rahastoinnin käynnistämiselle tulevaisuudessa. Toisin kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, YEL:ssä ei ole rahastoja, mikä tekee sen rahoituksesta pitkällä aikavälillä haavoittuvan.

– Jos järjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä halutaan vahvistaa, rahastoinnin valmistelu kannattaa käynnistää välittömästi ja luoda sille uskottavat edellytykset. Rahastoinnin aloittaminen vaikeutuu, mikäli YEL-järjestelmän valtionosuusriippuvuus kasvaa, Sirén sanoo.

Työeläkevakuuttajat ovat esittäneet erilaisia vaihtoehtoja rahastoinnin asteittaiseen toteuttamiseen. Niitä on kuvattu  YEL-selvityksen liitteessä.

Yrittäjän hallinnollista taakkaa ei tule lisätä

Esityksen valinnanvapausmalli voi Telan arvion mukaan tehdä järjestelmästä entistä vaikeammin hahmotettavan yrittäjille. Esitys uhkaakin lisätä sekä työeläkevakuuttajien että yrittäjien hallinnollista taakkaa. 
Sirén korostaa, että työeläkevakuuttajat tukevat YEL-järjestelmän kehittämistä ja pitävät tärkeänä, että uudistuksen valmistelua jatketaan lausuntokierroksella esiin nousseiden näkemysten pohjalta.
– Nyt on hyvä mahdollisuus tehdä hallituksen esityksestä nykyistä vahvempi kokonaisuus. Työeläkevakuuttajien mielestä tähän on olemassa toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, Sirén sanoo.

Vakuuttamisen alaraja uudelleen tarkasteluun

Työeläkevakuuttajat pitävät tärkeänä myös sitä, että YEL-vakuuttamisen alarajaa tarkastellaan vielä uudelleen. Nykyinen alaraja jättää merkittävän määrän osa-aikaista, keikkaluonteista ja muuta pienimuotoista yrittäjyyttä järjestelmän ulkopuolelle.

– Työelämä muuttuu nopeasti. Eläkejärjestelmän pitäisi pystyä tunnistamaan nykyistä paremmin myös yrittäjyyden uudet muodot. Alarajan laskeminen vahvistaisi sekä yrittäjien eläketurvaa että järjestelmän rahoituspohjaa, Sirén sanoo.

Työeläkevakuuttajien näkemykset pähkinänkuoressa

• YEL-uudistuksessa tulee vahvistaa reaaliaikaisuutta, jotta yrittäjän eläkemaksut perustuvat mahdollisimman ajantasaiseen tietoon ansioista.
• Ansioiden komponenttia tulee nostaa työtulomallissa esityksessä ehdotettua korkeammalle tasolle. Näin todelliset ansiot ovat vahvemmin mukana myös tässä eläkemaksun määrittelyn mallissa.
• YEL-vakuuttamisen alarajaa tulee laskea. Nykyinen alaraja jättää merkittävän määrän osa-aikaista, keikkaluonteista ja muuta pienimuotoista yrittäjyyttä järjestelmän ulkopuolelle. Alarajan laskeminen vahvistaisi sekä yrittäjien eläketurvaa että järjestelmän rahoituspohjaa.
• Uudistuksen vaikutuksia on arvioitava myös valtiontalouden näkökulmasta, ja järjestelmän riippuvuutta valtion rahoituksesta on pyrittävä vähentämään.
• YEL-järjestelmän pitkän aikavälin kehittämiseksi tulee aloittaa rahastoinnin valmistelu.