S-Pankin tutkimus: yhdelle arki on turvaa, toiselle epävarmuutta – tutkimus paljastaa suuret erot suomalaisten turvallisuudessa

Arjen turvabarometri 2026 -kyselytutkimus tarkastelee, millaisista tekijöistä suomalaisten kokemus turvallisesta arjesta rakentuu. Kokonaisuutena arki koetaan pääosin turvalliseksi, mutta kyselytutkimus viittaa siihen, että samankaltaisessakin elämäntilanteessa olevat voivat kokea turvallisuutensa hyvin eri tavoin. Turvallisuudentunne vaihtelee erityisesti taloudellisen turvan, arjen hallinnan ja tulevaisuuteen kohdistuvan luottamuksen mukaan. 

”Taloudellisen ja digitaalisen turvallisuuden varmistaminen on pankkien toiminnan ytimessä, mutta ne ovat myös olennainen osa ihmisten arjen turvallisuuden kokemusta. Se, miten turvalliseksi arki koetaan, vaikuttaa suoraan siihen, millaisia päätöksiä uskallamme tehdä perheen, elämän ja talouden suhteen. Arjen turvabarometrin avulla haluamme ymmärtää suomalaisten kokonaisturvallisuuden tunnetta mahdollisimman laajasti ja tehdä turvallisuudesta helpommin hahmotettavaa arjessa”, S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo. 

Erot näkyvät arjen tasolla

Ryhmien välinen ero arjen turvallisuudessa on huomattava: miltei kolmannes suomalaisista (31 %) kokee olevansa kokonaisvaltaisesti turvassa, kun taas lähes yhtä suuri osa (27 %) elää hauraan turvallisuuskokemuksen kanssa. Jälkimmäisessä ryhmässä turvattomuus ulottuu monille elämän osa-alueille: pienituloisuus, työttömyys, yksinasuminen ja taloudellisen puskurin puute heikentävät turvallisuudentunnetta laajasti. Kokonaisvaltaisesti turvassa olevilla tilanne on vastakkainen. Heillä korostuvat riittävä taloudellinen liikkumavara, ennakoitava arki ja luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa. 

“Vertailu osoittaa, että turvallisuudentunne on eriarvoistava kokemus. Yhdelle turvallisuus rakentuu vahvoista puskureista, rutiineista ja toimijuudesta, kun taas toiselle epävarmuus koskettaa samanaikaisesti taloutta, arjen hallintaa ja tulevaa. Taustalla vaikuttavat paitsi taloudelliset resurssit myös kokemus omista vaikutuskyvyistä”, Niemelä kiteyttää. 

Kahden suurimman ryhmän rinnalla aineistosta erottui kolme muuta selkeästi toisistaan poikkeavaa tapaa kokea arjen turvallisuus. 

Ryhmässä, jossa on vahva tulevaisuuden ja taloudellisen turvallisuuden tunne, arki koetaan sujuvaksi, vaikka arjen ja digiturvan teot jäävät vähäisemmiksi. Taloudellinen puskuri luo luottamusta tulevaan, eikä arjen mahdollisia häiriöitä koeta merkittävinä uhkina.

Arjen turvallisuudessa aktiiviset, mutta tulevaisuudesta epävarmat puolestaan tekevät paljon konkreettisia turvallisuustekoja ja toimivat vastuullisesti niin taloudessa kuin digiarjessa. Tähän ryhmään kuuluvat kokevat kuitenkin epävarmuutta esimerkiksi talouden näkymien ja maailman tilanteen vuoksi.

Kolmanteen ryhmään kuuluville turvallisuus ei ole jatkuva huolenaihe, mutta se ei myöskään nouse tietoiseksi voimavaraksi. Näiden ns. keskivertoisten arki heijastaa hyvin tilannetta, jossa mikään ei ole selvästi pielessä, mutta mikään ei myöskään tarjoa erityistä turvan tunnetta. Turvallisuus on enemmän taustalla oleva olotila kuin aktiivisesti rakennettava asia.

Turvallisuudentunne vahvistuu ennakoinnilla kaikissa ryhmissä

Arjen turvallisuudentunnetta voidaan vahvistaa erilaisilla keinoilla. Pankki- ja digiturvallisuuden näkökulmasta kaikissa ryhmissä korostuu ennakoinnin merkitys. 

”Turvallisuuden kokemuksen eriytyminen heijastaa laajempaa ilmiötä, jossa hyvinvointi ja koettu pärjääminen jakautuvat epätasaisesti. Pankin näkökulmasta korostuu taloudellisen osallisuuden merkitys – se, että mahdollisimman monella on käytössään työkalut, tieto ja tuki oman talouden hallintaan ja varautumiseen. Tätä tuetaan esimerkiksi selkeillä taloudenhallinnan palveluilla, neuvonnalla ja digitaalisilla työkaluilla, kuten S-mobiililla, joka kokoaa päivittäiset raha-asiat mutkattomasti yhteen paikkaan”, Leo Niemelä sanoo.

S-Pankin tutkimus: näin turvallisuudentunne jakaa suomalaiset 

• Kokonaisvaltaisesti turvassa (31 %)  

• Hauraat (27 %)  

• Vahva tulevaisuuden ja taloudellisen turvallisuudentunne, mutta heikommat arjen ja digiturvan teot (18 %)  

• Arjen turvallisuudessa aktiiviset, mutta tulevaisuudesta epävarmat (13 %)  

• Keskivertoiset (11 %) 

Mitkä ovat eri ryhmien keskeiset piirteet? Mistä turvallisuuden kokemus kumpuaa? Miten kuhunkin ryhmään kuuluva voi ylläpitää tai lisätä turvallisuudentunnettaan?

Tutustu Arjen turvabarometrin turvallisuusryhmiin

Arjen turvabarometri 2026 

S-Pankin Arjen turvabarometri -kyselytutkimus on ajankohtainen vuosittain toistuva katsaus suomalaisten arjen turvallisuuteen. Se kartoittaa, miten suomalaiset kokevat kokonaisturvallisuuden ja miten turvallisuudentunteen kokemukset näkyvät arjessa eri elämäntilanteissa. Turvallisuusryhmät pohjautuvat kyselytutkimuksen kattavaan vastaaja-aineistoon. 

Taustatiedot kyselystä       

Kantar Finland Oy toteutti Turvabarometrikyselyn S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 3 102 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat eri ammattiasemia ja tuloluokkia. Tulokset sisältävät tarkastelua maakuntatasolla ja jakaumat ovat lähellä maakuntien edustavuutta väestössä. Tiedonkeruu toteutettiin 18.2.–9.3.2026.