Maakuntahallitus 10.8.2026 I Lausunto Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta ja katsaus uuden EU-ohjelmakauden valmisteluun

Väyläviraston ohjelmakokonaisuuteen nostettava Päijät-Hämeen tärkeitä liikennehankkeita – rahoitustason niukkuus huolestuttaa

Päijät-Hämeen maakuntahallitus käsittelee 10.8.2026 lausuntoaan Väyläviraston uudesta ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026–2034. Lausuntoehdotuksessa uudistusta pidetään perusteltuna, mutta varoitetaan, että niukka rahoitus hidastaa useiden maakunnalle tärkeiden tie- ja ratahankkeiden toteutumista.

Myönteistä on, että valtatien 12 Risala–Mankala-osuus on mukana investointiohjelmassa, mutta Päijät-Hämeen liitto korostaa, että valtatietä 12 tulee kehittää kokonaisuutena. Ohjelman ulkopuolelle on jätetty Joutjärvi–Risala-osuus, joka kuuluu Väyläviraston arvioissa kannattavimpien tiehankkeiden joukkoon.

Raideliikenteessä maakuntahallitus ehdotuksen mukaisesti esittänee suunnittelurahoitusta Savon oikoradalle, Lahti–Heinola-radan perusparannukselle sekä Kerava–Lahti–Kouvola-rataosuuden tarveselvitykselle.

Päijät-Hämeen saavutettavuus ja kilpailukyky edellyttävät sekä tie- että rataverkon pitkäjänteistä kehittämistä. Nykyinen rahoituskehys ei riitä vastaamaan tunnistettuihin tarpeisiin, toteaa maakuntajohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.

Päijät-Hämeen keskeiset kärkihankkeet

Maakuntahallitus esittää ohjelmakokonaisuuden jatkovalmistelussa huomioitaviksi erityisesti:

• Valtatien 12 Joutjärvi–Mankala välin parantaminen Lahden ja Kouvolan välillä
• Valtatien 12 Lahti–Tampere suunnittelu osuuden parantamiseksi
• Savon oikoradan sekä Lahti–Heinola-rataosuuden perusparannuksen suunnittelun
• Kerava–Lahti–Kouvola-rataosuuden tarveselvityksen rahoittamisen
• valtatie 4:n Tuuliharjan eritasoliittymän suunnittelun jatkamisen
• valtatie 4:n kehittämisen välillä Lusi–Oravakivensalmi
• valtatien 24 liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta parantavat toimenpiteet.

Maakuntahallituksen mukaan liikenneverkon kehittämiseen kohdistuu huomattavasti enemmän tarpeita kuin nykyinen rahoituskehys mahdollistaa. Siksi valtakunnallisesti merkittävien ja vaikuttavien hankkeiden eteneminen edellyttää tulevina vuosina lisäpanostuksia liikenneinfrastruktuuriin.

EU:n uuden rahoituskauden valmistelu etenee

Euroopan unionin rahoituskauden 2028–2034 valmistelu on käynnistynyt Suomessa virallisesti. Hallitus on asettanut valmisteluryhmän laatimaan Suomen kumppanuussuunnitelmaa (NRPP - National and Regional Partnership Plan), joka ohjaa tulevien EU-varojen käyttöä. Syksyn aikana tarkentuvat rahoituskauden painopisteet sekä alueiden rooli valmistelussa.

Päijät-Hämeen kannalta valmistelu on tärkeässä vaiheessa. Maakuntien liitoilla on keskeinen rooli alueiden kehittämistarpeiden tuomisessa valtakunnalliseen valmisteluun.

Kesällä 2026 maakuntien liittojen ja elinvoimakeskusten yhteisessä työpajassa maakuntien liitot esittivät yhteisiä ehdotuksia tulevan rahoituskauden kehittämiskohteiksi. Työ jatkuu syksyllä, kun suunnitelman sisältöjä ja valmistelurakenteita täsmennetään.