Finanssiala ry

Tekoälyhuuma osoitti heinäkuussa rauhoittumisen merkkejä – osakerahastot vetivät silti uusia sijoituksia

11.8.2026 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa uutta pääomaa yhteensä vajaa 800 miljoonaa euroa. Rahastopääoman määrä kasvoi hieman vähemmän markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 222 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin heinäkuussa kaikkiin muihin päärahastoluokkiin paitsi vaihtoehtorahastoihin. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja 353 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 99 miljoonaa, pitkän koron rahastoihin 184 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin samoin 184 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin varoja 34 miljoonan euron verran.

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2026

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.07.2026

Osakerahastot

353

23

99 015

Yhdistelmärahastot

99

1 072

44 390

Pitkän koron rahastot

184

2 250

44 968

Lyhyen koron rahastot

184

1 357

22 704

Vaihtoehtoiset rahastot

-34

1 206

10 644

YHTEENSÄ

786

5 908

221 723

Jo aiemmilta kuukausilta tutut teemat ohjasivat markkinoiden kehitystä heinäkuun aikana. Iranin ja Yhdysvaltain välinen kriisi kärjistyi uudelleen, mikä nosti öljyn hintaa ja heilutti markkinoiden inflaatio- ja korko-odotuksia. Samaan aikaan tekoälyhuuma osoitti jäähtymisen merkkejä ja osasta teknologiasektorin osakekursseja pääsikin ilmaa pihalle.

Tekoälyinvestoinnit jatkuvat yhä vilkkaina, mutta epävarmuus niiden tuottoisuudesta on kasvanut. Teknologiaosakkeiden heilunnasta huolimatta laajojen osakeindeksien kehitys oli heinäkuussa suhteellisen rauhallista, mihin myötävaikuttivat monien yritysten odotuksia paremmat tulokset. Esimerkiksi Euroopan osakekurssit kokonaisuudessaan nousivat hieman.

Finanssiala ry:n (FA) pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan sijoittajien kannattaa varautua epävarmuuden ja kurssiheilunnan jatkumiseen. Geopolitiikka ei osoita rauhoittumisen merkkejä, ja kannunvalanta mittavien tekoälyinvestointien järkevyydestä jatkuu.

”Epävarmuutta tuovien tekijöiden määrä ei näytä olevan vähenemässä. Nyt on syytä pitää pää kylmänä ja noudattaa omia pidemmän aikavälin sijoitussuunnitelmia. Kuten aina, riskien hajauttaminen on tärkeää, niin ajallisesti kuin sijoitusluokittain”, Mattila toteaa.

Merkintöjä kattavasti eri rahastoihin

Seligson & Co Rahastoyhtiön asiakkaiden tekemät rahastomerkinnät kohdistuivat heinäkuussa kattavasti eri rahastoihin, kertoo toimitusjohtaja Aleksi Härmä.

”Moni suomalainen rahastosijoittaja on voinut nauttia heinäkuussa kesälomasta, koska on noudattanut hötkyilemättä omaa sijoitussuunnitelmaansa. Pitkäjänteinen sijoittaja keskittyykin yhden kuukauden sijaan pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja voi siten hyötyä korkoa korolle -ilmiön hedelmistä.”

Osakerahastot keräsivät uutta pääomaa markkinaheilunnasta huolimatta

Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin heinäkuussa kaikkiin muihin paitsi Suomeen ja tietyille toimialoille sijoittaviin rahastoihin. Eniten sijoituksia kertyi koko maailmaan sekä Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin. Teknologiayhtiöiden osakekurssien heilunta ei siten näytä pelästyttäneen rahastosijoittajia. Sharpen mittarilla mitattuna Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk: 1,21). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Vaikka heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä reilut 350 miljoonaa euroa, tammi–heinäkuun aikana niihin ei nettomääräisesti tullut juurikaan uutta pääomaa. Rahastoluokkien välillä oli kuitenkin suuria eroja. Pääomia lunastettiin erityisesti koko maailmaan sijoittavista rahastoista, yhteensä noin 1,4 miljardia euroa, ja niitä sijoitettiin alueellisesti sijoittaviin rahastoihin. Etenkin Pohjoismaihin, kehittyville markkinoille ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien rahastojen nettomerkinnät kasvoivat, yhteensä lähes 1,1 miljardilla eurolla. Suomi ei näyttäytynyt kovin houkuttelevana sijoituskohteena – nettomerkintöjen määrä oli tammi–heinäkuussa lähellä nollaa.

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2026

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.07.2026

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-16

10

7 644

17 %

Pohjoismaat

17

437

11 913

13 %

Eurooppa

43

193

9 346

16 %

Pohjois-Amerikka

66

293

13 901

14 %

Japani

2

24

517

27 %

Tyynenmeren alue

12

142

1 583

24 %

Kehittyvät markkinat

50

363

7 165

27 %

Maailma

187

-1 359

45 552

15 %

Toimialarahastot

-7

-78

1 394

22 %

YHTEENSÄ

353

23

99 015

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin heinäkuussa kaikkiin alaluokkiin, yhteensä reilut 180 miljoonaa euroa. Koko alkuvuoden aikana nettomerkinnät nousivat 2,25 miljardiin euroon. Sijoituksia on tehty etenkin euroalueen valtionpapereihin ja yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin.

Tuottoprosentit ovat jääneet vaatimattomiksi, kun öljyn ja eräiden muiden raaka-aineiden hintojen kallistuminen on nostanut inflaatio-odotuksia ja painanut velkapapereiden hintoja. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 6,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Myös Sharpen mittarilla mitattuna kyseinen rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk: 1,03).

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2026

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.07.2026

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

66

1 130

11 362

1,1 %

Luokitellut yrityslainat EUR

30

503

16 271

1,5 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

33

426

6 031

2,2 %

Valtioriski maailma

1

-1

370

1,0 %

Luokitellut yrityslainat maailma

33

147

7 202

1,8 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

13

-169

1 096

3,0 %

Kehittyvät markkinat

9

213

2 636

6,6 %

YHTEENSÄ

184

2 250

44 968

 

Lue lisää

Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

YK-johtajat puivat luontotavoitteita Armeniassa – Luonnon monimuotoisuus näkyy yhä laajemmin finanssiyhtiöiden strategioissa ja toiminnassa28.10.2026 11:13:29 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Peräti 94 prosenttia kyselyyn vastanneista finanssialan yhtiöistä pyrkii vaikuttamaan sidosryhmiensä luontoon liittyvään toimintaan sijoitus-, rahoitus- tai vakuutustoiminnalla. Strategiassaan luonnon monimuotoisuuden huomioi 50 prosenttia vastaajista. Kyselyn vastaukset koskevat vuotta 2025. Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina. YK:n luontokokous pidetään Armenian Jerevanissa 19.–30. lokakuuta 2026. Finanssiala ry (FA) jäsenineen sitoutuu toiminnassaan tukemaan toimenpiteitä, joilla edistetään Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen (Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework) tavoitteiden toteutumista. FA seuraa jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosittain toteutettavalla kyselyllä, jolla tehdään näkyväksi alan luonnon monimuotoisuutta edistä

”Ei kukaan säilytä kultakorujakaan eteismaton alla” – avainta on kohdeltava arvoesineenä, vaikkei olisikaan kansanedustaja24.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Rikolliset tai muuten epärehelliset ihmiset ovat kiinnostuneita avaimista, koska avaimilla pääsee kulkemaan ovista äänettä ja jälkiä jättämättä. Taloyhtiöissä on syytä säännöllisesti tarkistaa, että kaikki avaimet ovat tallessa. Kadonneesta avaimesta tulee ilmoittaa välittömästi. Lukituksen vaihtamista kannattaa harkita malleihin, joiden aukaisuun tarvitaan sähköinen tunniste mahdollisen mekaanisen avaimen lisäksi.

Pankkitilien avauspakko: Hallitus pelaa rikollisille syötön lapaan – uudistuksessa myös perustuslaillisia ongelmia22.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Hallitus esittää, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yrityksiä ja yhteisöjä. Esityksessä yrityksen on saatava avattua perusmaksutili kuhunkin pankkiin tai pankkikonserniin. Finanssiala ry:n (FA) mielestä lakisääteinen oikeus on rajattava yhteen tiliin kerrallaan. Mahdollisuus useampaan tiliin edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Esitys on monessa suhteessa tarpeettoman laaja ja sellaisena rajoittaa merkittävästi pankkien elinkeinovapautta FA:n mukaan esityksestä tulee pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.

Yrittäjien eläkejärjestelmän rahastoinnin selvittäminen on oikea ratkaisu13.10.2026 10:23:39 EEST | Tiedote

Finanssiala ry kehuu selvityshenkilön asettamista yrittäjien eläkkeiden rahastointiin. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen nimitti selvityshenkilöksi filosofian tohtori Barbara D’Ambrogi-Olan, jolla on vankka kokemus eläkejärjestelmästä. Yrittäjien eläkejärjestelmässä on syytä aloittaa rahastointi samaan tapaan kuin on alusta saakka tehty työntekijöiden eläkejärjestelmässä.

Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye