Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntajohtajat arvioivat kuntien uudistamisen ratkaisuvaihtoehtoja: yhteistyölle vihreää valoa

11.8.2026 12:48:07 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Suomen kuntajohtajat suhtautuvat myönteisesti yhteistyön lisäämiseen, mutta eivät innostu kuntaliitoksista, selviää Kuntaliiton kyselystä, johon vastasi 185 kuntajohtajaa eri puolilta Suomea.

Eduskuntapuolueet muodostavat parhaillaan yhtenäistä näkemystä kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuudesta parlamentaarisessa työryhmässä. Pöydällä on kolme ratkaisuvaihtoehtoa: lisätä kuntien välistä yhteistyötä, eriyttää kuntien tehtäviä sekä toteuttaa kuntaliitoksia. Kuntaliitto kysyi Suomen kuntajohtajien mielipiteitä näistä ratkaisuvaihtoehdoista.

Kaikkiaan 81 prosenttia vastanneista piti kuntien välisen yhteistyön lisäämistä kannatettavana. Vain kolme prosenttia vastanneista suhtautui yhteistyön lisäämiseen kielteisesti.

– Tulos on odotettu, sillä kunnat ja kaupungit ovat jo vuosien ajan lisänneet yhteistyötä palvelujen järjestämisessäMonissa kunnissa yhteistyö on usein välttämätöntä, jotta palvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kommentoi tulosta.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pitää yhteistyön lisäämistä tulevaisuudessa välttämättömänä, mutta se yksin ei riitä ratkaisemaan kuntien haasteita, jotka johtuvat mm. alhaisesta syntyvyydestä, ikääntymisestä sekä kaupungistumisesta.

– Valitettavasti kuntien sopeuttamistarpeen mittaluokka on niin mittava, että pelkkä yhteistyön tiivistäminen ei enää riitä, vaan tarvitaan myös muita, kansallisia ratkaisuja, Karhunen tiivistää.

Erilaiset tehtävät erilaisille kunnille jakavat kuntajohtajien mielipiteitä

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, voisiko erilaisilla kunnilla ja kaupungeilla olla erilaisia tehtäviä. Ehdotusten mukaan lähi-, kotiseutu- tai identiteettikunnat luovuttaisivat osan tehtävistään isomman kunnan järjestettäväksi, mutta pysyisivät itsenäisenä.

Kuntien tehtävien eriyttäminen jakaa vahvasti kuntajohtajien mielipiteet: 36 prosenttia vastanneista suhtautui siihen myönteisesti ja 37 prosenttia kielteisesti.

Tällä hetkellä kaikilla kunnilla on samat tehtävät ja toimintaa ohjataan kaikille saman kuntalain puitteissa. Kunnat ja kaupungit eivät kuitenkaan ole enää samanlaisia: esimerkiksi Lestijärven kunnassa on 700 asukasta ja Helsingissä 700 000 asukasta. Lisäksi Helsinki järjestää itse sote- ja pelastuspalvelut sekä toimii omana työllisyysalueenaan, vaikka muissa kunnissa nämä tehtävät ovat siirtyneet hyvinvointi- ja TE-alueille.

– Kuntaliitto on selvittänyt tehtävien eriyttämistä ja kaksi- tai jopa kolmitasoisen kuntajärjestelmän luomista. Uudistus vaatisi runsaasti lakimuutoksia ja olisi valtava hallinnollinen urakka. Yhtenäiskuntamallista luopuminen ymmärrettävästi jakaa kuntajohtajien mielipiteitä, Minna Karhunen huomauttaa.

Kuntaliitoksia kannatetaan suurissa kaupungeissa

Lähes puolet kuntajohtajista suhtautuu kuntaliitoksiin kielteisesti ja joka neljäs myönteisesti. Kuntaliitoksiin suhtautui myönteisesti 26 prosenttia vastanneista.

Lähes kaikissa maakunnissa suhtautuminen kuntaliitoksiin on pikemmin kielteistä kuin myönteistä.

Hieman myönteisemmin kuntaliitoksiin suhtauduttiin Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Suurten kaupunkien johtajat kannattavat liitoksia enemmän kuin muiden kuntien kunnanjohtajat.

– Kuntaliitokset huolestuttavat kuntajohtajia, sillä omaan kuntaan ja sen itsenäisyyteen suhtaudutaan tunnetusti hyvin tunnepitoisesti, sillä liitosten pelätään karsivan lähipalveluja, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Väestönmurros pakottaa ratkaisuihin

Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita.

Väestönmurroksen seurauksena useat kunnat ovat suurissa vaikeuksissa järjestää palveluja tulevaisuudessa. Erot etenkin kuntien veroprosenteissa ovat repeämässä.

Parlamentaarinen kuntien tulevaisuusryhmä käsittelee parhaillaan kuntien tulevaisuutta sekä ratkaisuvaihtoehtoja.

– Kaikissa kolmessa ratkaisuvaihtoehdossa on paitsi uhkakuvia, myös etuja. On tärkeää, että yhteistyön tiivistämisen lisäksi kaikkia vaihtoehtoja punnitaan tarkasti ja päätöksiä tehdään jo seuraavan hallituskauden aikana, Karhunen tiivistää.

Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye