Oikein mitoitetut kosteikot voivat vähentää tehokkaasti ravinne- ja kiintoainekuormitusta
13.8.2026 08:34:11 EEST | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Kosteikot voivat olla tehokas keino vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mutta niiden toimivuudessa on suuria eroja. Uusi tutkimus korostaa suunnittelun ja mitoituksen merkitystä vesiensuojelutavoitteiden saavuttamisessa.
Kosteikoilla on merkittävä rooli vesiensuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Ne pidättävät ravinteita ja kiintoainesta, tasaavat tulvia sekä luovat arvokkaita elinympäristöjä lukuisille kasvi- ja eläinlajeille, tuottaen samalla hyötyjä niin maataloudelle kuin ympäristöllekin.
Elinvoimakeskuksen julkaisusarjassa julkaistu tutkimus tuo uutta tietoa kosteikkojen ja laskeutusaltaiden käytännön toimivuudesta Kanta-Hämeessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuuden Hämeenlinnan seudulla sijaitsevan kosteikon ja laskeutusaltaan kykyä pidättää ravinteita ja kiintoainetta vuosina 2024–2025 sekä seurattiin yhden suoennallistamiskohteen vedenlaatua ennen ja jälkeen ennallistamisen. Lisäksi julkaisuun koottiin seurantatuloksia aiemmista kosteikkoseurannoista ympäri Suomen.
Tutkimuksen mukaan kosteikkojen ja laskeutusaltaiden puhdistusteho vaihteli huomattavasti kohteiden välillä. Tehokkaimmin ravinteita ja kiintoainetta pidättivät Alhaisen ja Hirsjärven kosteikot, kun taas osa kohteista toimi ajoittain jopa kuormituslähteenä.
Tulokset korostavat riittävän mitoituksen merkitystä
Tutkimuksessa havaittiin, että kosteikon koko suhteessa sen valuma-alueeseen näyttää olevan yksi keskeisimmistä puhdistustehoa selittävistä tekijöistä. Tulosten perusteella alle yhden prosentin kokoiset kosteikot suhteessa valuma-alueeseensa eivät todennäköisesti saavuta vesiensuojelullisia tavoitteita yhtä hyvin kuin suuremmat kosteikot.
– Tulokset osoittavat, että kosteikon huolellisella suunnittelulla ja mitoituksella on suuri merkitys sen toimivuuden kannalta. Havaintoja voidaan hyödyntää uusien kosteikkojen suunnittelussa ja vesiensuojelutoimien kohdentamisessa, kertoo vesienhoidon erityisasiantuntija Elina Sorvali Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskukselta.
Samalla tutkimus nostaa esiin seurannan kehittämistarpeita. Virtaamien mittaaminen osoittautui useilla kohteilla haastavaksi, minkä vuoksi tulevaisuudessa jatkuvatoimisilla mittareilla toteutettava seuranta parantaisi tulosten luotettavuutta.
Julkaisu tarjoaa uutta tietoa kosteikkojen käytännön toimivuudesta ja tukee vesiensuojelun, maatalouden sekä valuma-alueiden hoidon suunnittelua Kanta-Hämeessä ja muualla Suomessa.
Julkaisu: Pellikka, Katja & Sorvali, Elina (2026). Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden seurantatutkimus Kanta-Hämeessä 2024–2025. Elinvoimakeskuksen julkaisuja 19/2026.
Julkaisu on luettavissa Doriassa: https://www.doria.fi/handle/10024/195284
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Sorvalivesienhoidon erityisasiantuntijaEtelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus
Puh:0295 036 023elina.sorvali@elinvoimakeskus.fiKatja Pellikkavesienhoidon asiantuntijaUudenmaan elinvoimakeskus
Puh:0295 025 204katja.pellikka@elinvoimakeskus.fiKuvat
Linkit
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Ensimmäiset kansainväliset alkutuotannon innovaatiohankkeet valittu – Suomi mukana kahdessa EIP-hankkeessa21.9.2026 16:08:16 EEST | Tiedote
Rahoitusta myönnettiin paremman rehun kehittämiseen poroille sekä maatilojen ravinteiden käytön tehokkuuden ja ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen. Vastaavanlaista hankehakua ei ole toteutettu EU:ssa missään muualla, joten prosessi vaati myös hallinnolta paljon valmistelua ja venymistä.
Avustusta haettavissa vesien- ja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi)18.9.2026 12:30:01 EEST | Tiedote
Pohjois-Suomen ja Lapin elinvoimakeskukset myöntävät harkinnanvaraista avustusta hankkeisiin, jotka parantavat vesien tilaa ja edistävät vesienhallintaa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta voi hakea 15.9.–30.10.2026.
Känn till rötterna 2 – utlysning om projektfinansiering öppnar 16.9.202616.9.2026 09:27:21 EEST | Pressmeddelande
Utlysningen Känn till rötterna 2 är öppen 16.9–27.10.2026, och cirka 600 000 euro finns att söka. Finansieringen beviljas av Livskraftscentralens riksomfattande klimatuppgifter.
Juuret tiedossa 2 -hankerahoitushaku metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen avautuu 16.9.202616.9.2026 09:27:21 EEST | Tiedote
Juuret tiedossa 2 -rahoitushaku on avoinna 16.9.–27.10.2026. Hakuun on varattu noin 600 000 euroa. Rahoittajana toimii elinvoimakeskuksen valtakunnalliset ilmastotehtävät.
Kuorekosken patoa puretaan ja vaelluskalojen vapaa kulku palautetaan Heinolassa2.9.2026 12:17:50 EEST | Tiedote
Kuorekosken ennallistaminen on käynnissä Heinolan Paason kylässä. Hankkeessa puretaan osa yli sadan vuoden ajan vaellusesteenä olleesta säännöstelypadosta ja rakennetaan sen tilalle luonnonmukainen koskiuoma. Kunnostus avaa vaellusyhteyden Räävelin vesistöreitillä sekä luo vaelluskaloille uusia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme