Kysely: Kuntajohtajien työtyytyväisyys ennätyskorkealla, mutta päätöksentekoilmapiiri huolestuttaa

13.8.2026 09:35:53 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kuntajohtajien työtyytyväisyys on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle. Samalla aiempaa suurempi osuus kuntajohtajista arvioi kuntansa päätöksentekoilmapiirin heikentyneen kuluvan valtuustokauden aikana. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n toteuttamasta Kuntajohtajien työ 2026-kyselytutkimuksesta.

Kyselyyn vastasi 185 kunnan- ja kaupunginjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastausprosentti oli 61.

Peräti 84 prosenttia kuntajohtajista kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Osuus on korkein koko vuodesta 2018 lähtien toteutetun kyselysarjan aikana. Myös työkykyä koskevat arviot säilyivät vahvoina: 83 prosenttia arvioi työkykynsä hyväksi.

– Tulokset kertovat, että kuntajohtajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja sopivaksi osaamiseensa nähden. Samalla kuitenkin työn vaativuus näkyy arjessa monin tavoin, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Kuntajohtajista 91 prosenttia kertoo olevansa innostunut työstään ja lähes kaikki (97 %) kokevat osaamisensa vastaavan työn vaatimuksia. Sen sijaan vain 61 prosenttia katsoo, että työn vaativuus ja työmäärä vastaavat siitä saatavaa korvausta.

Stressi ja tekemättömien töiden paine kuormittavat

Lähes neljännes vastaajista kertoo kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä. Osuus on hieman kasvanut vuodesta 2024, vaikka jää edelleen selvästi pandemiavuoden 2020 tasosta.

Kuntajohtajien mukaan työn kuormitusta lisäävät erityisesti poliittisen toimintaympäristön kiristyminen, kuntatalouden haasteet sekä suuri työmäärä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Myös epäasiallinen kohtelu, rooliristiriidat ja julkinen paine nousivat vastauksissa esiin aiempaa näkyvämmin.

Peräti 80 prosenttia kuntajohtajista kertoo kokevansa työssään tekemättömien töiden painetta. Naiset kokevat painetta miehiä hieman useammin, mutta merkillepantavaa on, että miesten stressin tuntemukset ovat nousseet vuodesta 2024, naisten hivenen laskeneet.

Päätöksentekoilmapiirin arvioidaan heikentyneen

Kuntajohtajien näkemykset oman kuntansa päätöksentekoilmapiiristä ovat muuttuneet aiempaa selvästi kriittisemmiksi. Yli kolmannes (37 %) arvioi päätöksentekoilmapiirin heikentyneen kuluvan valtuustokauden aikana, kun vastaava osuus oli vuonna 2024 vain 29 prosenttia.

Samaan aikaan kokemukset luottamushenkilöiden taholta osoitetusta epäluottamuksesta ovat vähentyneet. Vain joka viides kuntajohtaja kertoo kohdanneensa jonkinlaista epäluottamusta kuluvan valtuustokauden aikana.

Kunnan päätöksentekoilmapiirin heikentyminen sekä epäluottamuksen kokemukset näkyvät aiempaa vahvemmin ennen kaikkea miesjohtajien vastauksissa. Naisjohtajilla erityisesti kokemukset epäluottamuksesta ovat vähentyneet merkittävästi.

Kuntajohtajien mukaan päätöksenteon ja johtamisen toimivuuteen vaikuttavat erityisesti luottamuksen taso, yhteistyösuhteet sekä politiikan ja viranhaltijajohdon välisten roolien selkeys.

Tärkein tuki tulee esihenkilöltä, perheeltä ja johtoryhmältä

Kuntajohtajat kokevat saavansa tukea laajalti eri tahoilta. Eniten tukea saadaan kollegoilta, johtoryhmän jäseniltä, perheeltä ja henkilöstöltä.

Tärkeimpinä tukijoina pidetään kuitenkin omaa esihenkilöä eli kunnanhallituksen puheenjohtajaa sekä perhettä ja johtoryhmää. Esihenkilön tukea pitää erittäin tärkeänä 90 prosenttia vastaajista.

Häirintäkokemukset vähentyneet

Häirintää tai uhkailua työssään kuluvan valtuustokauden aikana kokeneiden kuntajohtajien osuus on laskenut 37 prosenttiin, mikä on kyselyhistorian matalin tulos.

Häirintää kokeneiden naisjohtajien osuus on merkittävästi pienempi ja miesjohtajien hivenen suurempi kuin vuonna 2024.

Yleisin häirinnän muoto on asiaton palaute mediassa. Myös maalittaminen sekä kasvokkain tapahtuva sanallinen uhkailu tai aggressiivinen käytös ovat kuntajohtajien mukaan yleisiä häirinnän muotoja.

Häirinnän yleisimmäksi syyksi arvioitiin päätösten vastustaminen. Kuntajohtajien selvällä enemmistöllä on täysin selvä käsitys häirinnän tekijästä.

Talouskehitys huolettaa, tekoäly nähdään mahdollisuutena

Kuntajohtajien työhön vaikuttavista ilmiöistä kielteisimpinä pidetään Suomen talouden kehitystä, lainsäädäntöä ja valtion ohjausta sekä epävarmaa maailmanpoliittista tilannetta.

Myönteisimmin kuntajohtajien työhön vaikuttavat digitalisaatio ja tekoäly, paikallisen elinkeinoelämän kehitys sekä toimiva keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n Kuntajohtajien työ 2026 -kysely toteutettiin 21.5.-5.8.2026. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Suomen kuntajohtajat pormestarikuntia lukuun ottamatta (N=302). Kyselyyn vastasi 185 kuntajohtajaa, ja vastausprosentti oli 61,3.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye