Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Suomen liikkuvinta kuntaa etsitään – nyt haussa ovat rohkeat arjen liikuntainnovaatiot

17.8.2026 12:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Miten liikkumisesta tehdään luonteva osa arkea? Suomen liikkuvin kunta 2026-kilpailussa etsitään tänä vuonna rohkeita arjen liikuntainnovaatioita: uusia toimintatapoja, yhteistyötä ja pieniäkin oivalluksia, joilla kunnat ovat onnistuneet lisäämään liikkumista.

Etsimme Suomen liikkuvinta kuntaa
Kuntaliitto

Suomen liikkuvin kunta -kilpailu järjestetään tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa. Kilpailun vuoden 2026 teemana on Rohkeat arjen liikuntainnovaatiot.

Kilpailussa etsitään kuntia, jotka ovat löytäneet omiin olosuhteisiinsa sopivia ratkaisuja aktiivisemman arjen rakentamiseen. Ratkaisu voi olla uusi toimintamalli, onnistunut yhteistyö, kuntalaisten oma idea tai pieni arjen oivallus, joka on saanut ihmiset liikkeelle.

– Hyvä liikuntainnovaatio ei välttämättä tarkoita suurta investointia tai täysin uuden keksimistä. Se voi olla pieni muutos tutussa toimintatavassa, uudenlainen yhteistyö tai kuntalaisilta syntynyt idea, joka tekee liikkumisesta helpompaa ja luontevampaa. Haluamme löytää eri puolilta Suomea ratkaisuja, joista muutkin kunnat voivat ottaa oppia, Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere sanoo.

Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt, ja erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten liikunnan väheneminen. Samalla kunnat sopeutuvat väestönmuutokseen, lasten määrän vähenemiseen ja tiukentuvaan talouteen. Muuttuvissa olosuhteissa tarvitaan uusia tapoja tehdä liikkumisesta luonteva osa arkea.

– Kunnissa tehdään joka päivä valtavasti työtä sen eteen, että asukkailla olisi mahdollisuus liikkua. Nyt haluamme nostaa esiin rohkeutta kokeilla myös jotain uutta. Tiukassa taloustilanteessa kaikkea ei ratkaista lisäämällä resursseja, vaan tarvitsemme myös uudenlaisia tapoja toimia yhdessä ja hyödyntää sitä, mitä kunnissa jo on, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Huovinen nostaa erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen yhdeksi tulevien vuosien tärkeistä kysymyksistä.

– Meidän pitää miettiä entistä rohkeammin, miten liikettä syntyy siellä, missä lapset ja nuoret muutenkin viettävät aikaansa: päiväkodeissa, kouluissa, harrastuksissa, pihoilla ja lähiympäristössä. Kunnilla on tässä aivan keskeinen rooli.

Pienikin oivallus voi olla liikuntainnovaatio

Kilpailussa etsitään kuntia, jotka kehittävät ja kokeilevat uusia tapoja lisätä liikkumista, uskaltavat rikkoa totuttuja toimintatapoja ja löytävät uusia kumppanuuksia tai yhteisölähtöisiä ratkaisuja.

Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseen sekä siihen, miten kuntalaiset ja yhteisöt on saatu mukaan. Tärkeää on myös se, miten onnistuneita kokeiluja voidaan juurruttaa osaksi pysyvää toimintaa.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomen kunnat. Mukaan voi ilmoittaa niin pieniä kuin suuriakin tekoja. Toimintatavan ei tarvitse olla kallis tai iso. Olennaista on, että sillä on onnistuttu lisäämään liikkumista ja luomaan edellytyksiä aktiivisemmalle arjelle.

– Toivomme hakemuksia kaikenlaisista ja kaikenkokoisista kunnista. Juuri erilaisissa kunnissa syntyneet käytännön ratkaisut voivat olla arvokkaita myös muille. Nyt kannattaa siis rohkeasti kertoa siitä, mikä omassa kunnassa on saatu toimimaan, Mantere kannustaa.

Voittaja palkitaan Urheilugaalassa

Kilpailuaika on 17.8.–17.9.2026. Esiraati valitsee saapuneista hakemuksista kolme kärkiehdokasta, ja lopulliset kolme finalistia vahvistaa Urheilugaalan palkintolautakunta. Finalistit julkistetaan marraskuussa 2026.

Kärkikolmikosta voittajan valitsee Urheilugaalan Suuri raati. Suomen liikkuvin kunta 2026 palkitaan arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla tammikuussa 2027.

Kilpailu on osa valtakunnallista Urheilugaalaa, ja sen järjestävät Kuntaliitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Suomen kunnissa on hyvä liikkua. Onneksi on kunnat!

Lue lisää kilpailusivulta: Suomen liikkuvin kunta -kilpailu tulee taas | Kuntaliitto.fi
Ilmoittaudu mukaan: https://link.webropolsurveys.com/S/A1D678C2D12FFAA3

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Elsa Mantere, liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija, Kuntaliitto: +358 9 771 2226
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto: +358 9 771 2006 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye