Selvitys: Kunnissa todellinen pula maankäyttöpolitiikan osaajista – prosessit alttiita vaikutusyrityksille
26.8.2026 09:51:37 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Monessa pienessä kunnassa ei työskentele yhtäkään täyspäiväistä maankäyttöpolitiikan ammattilaista. Konsulttien runsas hyödyntäminen kasvattaa riskiä julkisen vallankäytön liukumisesta yksityiselle toimijalle. Samaan aikaan kuntien maankäyttövalmisteluun ja -päätöksiin liittyy vaikutusyritysten riskejä. Maankäyttöpolitiikan asiantuntemus ei saa valua pois kunnista, vaan kyse on olennaisesta kuntien itsehallintoon kuuluvasta asiasta, Kuntaliitto korostaa.

Kuntaliitto julkaisi 26.8.2026 selvityksen kuntien maankäyttöpolitiikasta. Selvityksen pohjana olevaan kyselyyn vastasi 61 kuntaa, joiden väkiluku kattaa 50 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Lisäksi haastateltiin 15 kuntien asiantuntijaa.
Selvitys on ainutlaatuisen kattava kuvaus kuntien maankäyttöpolitiikasta. Vuonna 2023 Kuntaliitto julkaisi selvityksen kuntien teknisen toimen resursseista. Nyt käsillä oleva selvitys paneutuu syvemmin maankäyttöpolitiikkaan: sen tavoitteisiin ja järjestämiseen, valtakysymyksin ja lainsäädännöllisiin näkökulmiin.
Kaikenkokoisilla kunnilla pulaa osaajista, monissa pienissä kunnissa hädin tuskin yhden työntekijän panos
Selvityksen mukaan kaikenkokoisilla kunnilla on pulaa kaavoituksen ja maapolitiikan osaajista. Alle 10 000 asukkaan kunnissa käytettävissä on harvoin edes yhden henkilötyövuoden panosta. Monissa pienissä kunnissa resurssit eivät riitä ohjelmalliseen tai strategiseen maankäyttöpolitiikkaan, vaan toiminta painottuu usein tapauskohtaiseen reagointiin.
– Tilanne on hyvin huolestuttava. Kuntien maankäyttöpolitiikka on noussut aiempaa vahvemmin kasvun ja elinvoiman ajuriksi, joten jokaisella kunnalla tulisi olla käytössään maankäyttöpolitiikkaan liittyvää asiantuntemusta joko itsellään tai kuntayhteistyön kautta. Lainsäädännön on tuettava pitkäjänteistä maankäyttöpolitiikkaa ja turvattava kuntien itsehallinnollisen kaavamonopolin säilyminen, korostaa yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Pirjo Sirén.
Kunnan asukasmäärä ei kuitenkaan yksin selitä maankäyttöpolitiikan resursseja. Kaavoituksen ja maapolitiikan tarvetta määrittävät ennen kaikkea seudun kehityspotentiaali, markkinatilanne, toimintakulttuuri ja maaomaisuuden rakenne.
– Selvitys tukee käsitystä siitä, että maankäyttöpolitiikka on edelleen keskeinen osa kunnallista itsehallintoa. Tätä perustaa haastavat kuitenkin samanaikaiset kehityskulut, kuten resurssi- ja osaamisvajeet, maanomistajien painoarvon vahvistuminen yhteiskunnassa sekä uhka kunnan liikkumavaran kaventumisesta uudistuvan lainsäädännön yhteisvaikutusten myötä, painottaa kehittämispäällikkö Laura Suurjärvi.
Konsultteihin turvautumisessa riskinä kuntien itsehallinnon heikkeneminen
Pienissä kunnissa kaavoitus tukeutuu laajasti konsultteihin. Konsulttien käyttö ei ratkaise osaajapulaa, sillä myös konsulttitoimeksiantojen tilaaminen ja työn ohjaus vaatii asiantuntevaa ohjausta.
Pienessä kunnassa yksittäisen työntekijän lähtö tai rajalliset mahdollisuudet perehtyä kaavoitukseen voivat lisätä toiminnan haavoittuvuutta sekä riippuvuutta ulkopuolisista konsulteista. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa kaavoituspäätösten valmistelun laatu ja johdonmukaisuus heikkenevät ja riski julkisen vallankäytön liukumisesta yksityiselle toimijalle kasvaa.
– Kuntien välisiä yhteistyörakenteita tulisi kehittää suuntaan, jossa asiantuntemusta voidaan hankkia toisesta kunnasta tai toteuttaa kuntien välisenä yhteistyönä nykyistä joustavammin. Kaavoitus ja maapolitiikka ovat julkisen vallan käyttöä, jossa viranomaisen vastuuta ei voi ulkoistaa yksityiselle osapuolelle, toteaa selvityksen toimittanut suunnittelija Karri Wickman.
Maankäyttö ja kaavoitus ovat korruption riskialueita
Kuntien maankäyttövalmisteluun ja -päätöksiin liittyy vaikutusyritysten riskejä.
Kuntahallinnon ulkopuolella myös aluehallinnon toimijoilla (ELY, Väylävirasto ja maakuntaliitot), maanomistajilla ja yrityksillä on vaikutusvaltaa maankäyttöpolitiikassa.
Maankäyttöpäätöksiin liittyy lähes aina merkittäviä taloudellisia arvoja ja laajaa harkintavaltaa. Kaava voi nostaa maan arvoa, avata tien suurille investoinneille ja yrityksille tai ratkaista sen, mihin kunnan kasvu tulevina vuosina suuntautuu.
Valtioneuvoston korruption vastainen strategia tunnistaa riskialueiksi muun muassa rakennusalan, julkiset hankinnat, maankäytön ja kaavoituksen sekä poliittisen päätöksenteon.
Selvityksestä käy ilmi, että maanomistajat kykenevät monissa tilanteissa määrittämään suunnittelun suuntaa, vauhtia ja mahdollisuuksia. Maanomistajien merkitys korostuu erityisesti alle 6000 ja yli 20 000 asukkaan kunnissa.
Suurissa kunnissa maanomistajien rooli voi korostua, koska heidän toiminnastaan voi muodostua kunnalle sellaisia reunaehtoja, jotka vaativat kunnalta yhteensovittavia toimenpiteitä. Pienissä kunnissa maanomistajia ei aina koeta kunnasta erillisiksi vaikutusvaltaisiksi toimijoiksi, vaikka heidän roolinsa voi olla käytännössä hyvinkin merkittävä.
Yritysten vaikutusvalta näyttää taas liittyvän siihen, että maankäyttö kytkeytyy monissa kunnissa yhä tiiviimmin taloudellisiin investointeihin, työpaikkaomavaraisuuden kehittämiseen ja elinvoimapolitiikkaan.
– Yritykset ovat kuntien keskeisiä yhteistyökumppaneita, joiden rooli kunnan elinkeinopolitiikassa koetaan usein positiivisena ja välttämättömänäkin. Yritysten asema voi silti kääntyä myös haasteelliseksi, esimerkiksi silloin, jos yksittäinen yritys muodostaa kunnalle lähes ainoan ja keskeisen verotulo- ja työpaikkaperustan. Yrityksen mahdollisuus laajentaa tai supistaa toimintaansa luo epäsuoran mutta selvän neuvottelupaineen kunnan maankäytön pohdintaan. Kunnan on tällöin harkittava tarkkaan, missä asioissa se voi joustaa yrityksen eduksi ja missä ei, Karri Wickman selittää.
– Jos kunta ei pysty arvioimaan hankkeen vaikutuksia, kustannuksia, aikatauluja tai suhdetta strategisiin tavoitteisiin, päätöksenteko voi ajautua etenemään jopa ulkopuolisten toimijoiden ehdoilla. Tämä voi heikentää sekä kunnan taloudellista asemaa että kuntalaisten luottamusta siihen, että ratkaisut palvelevat yhteistä etua, kehittämispäällikkö Anne Jarva lisää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Pirjo Sirén, 050 415 6018, pirjo.siren@kuntaliitto.fi
Suunnittelija Karri Wickman, 050 406 4934, karri.wickman@kuntaliitto.fi
Kehittämispäällikkö Anne Jarva, 050 573 6810, anne.jarva@kuntaliitto.fi
Kehittämispäällikkö Laura Suurjärvi, 050 558 9532, laura.suurjarvi@kuntaliitto.fi
Liitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.
Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme