Kellopuhelinten myynti kolminkertaistui vain viidessä vuodessa – Suomi on Euroopan edelläkävijä lasten turvallisissa ensilaitteissa

Kellopuhelinten suosion kasvun taustalla on selvä asennemuutos lapsiperheissä, kertoo Telian kyselytutkimus. Reilu neljännes vanhemmista suhtautuu lasten älypuhelimen käyttöön kriittisemmin kuin vuotta aiemmin. Vielä muutama vuosi sitten lapsen ensimmäinen puhelin oli tyypillisesti älypuhelin, nyt lähes puolet ekaluokkalaisista kantaa kellopuhelinta ranteessaan.

"Kellopuhelinmarkkinan kolminkertaistuminen viimeisen viiden vuoden aikana kertoo aidosta muutoksesta suomalaisten perheiden ajattelussa. Suomi on tässä kansainvälisesti edelläkävijä. Perheet ovat löytäneet kellopuhelimen ratkaisuksi, jossa lapsi on tavoitettavissa ilman että hänellä on pääsyä sosiaaliseen mediaan tai netin haitallisiin sisältöihin", sanoo Telian laiteliiketoimintajohtaja Patrik Westerberg.

Telian kyselytutkimuksen mukaan tärkein syy kellopuhelimen hankintaan on yhteydenpito lapseen. Merkittävänä pidetään myös mahdollisuutta tarkistaa lapsen sijainti, suojata lasta sosiaalisen median haitoilta ja vähentää ruutuaikaa.

”Kellopuhelin täyttää nämä lapsiperheiden tarpeet. Älypuhelin toisi mukanaan huomattavasti enemmän houkutuksia kuin vanhemmat pienelle lapselle haluavat”, toteaa Westerberg.

Suomalaisista vanhemmista 57 prosenttia ovat tietoisia THL:n kansallisista digisuosituksista ja noudattaa niitä vähintään osittain. Suositukset ohjaavat vanhempia siihen, että älypuhelimen hankintaa lapselle kannattaa lykätä. Westerberg näkee tämän suoraan kellopuhelinten kysynnässä.

"Telia ei suosittele älypuhelinta lasten ensilaitteeksi. Olemme kansallisten digisuositusten takana ja haluamme tarjota perheille laitevaihtoehtoja, jotka sopivat lapsen ikään ja kehitysvaiheeseen. Digilaitteen valinta on osa kokonaisuutta, johon kuuluu myös liittymän turvaominaisuudet, digisääntöjen sopiminen perheessä ja vanhemman läsnäolo lapsen digiarjessa.”


Lisätietoa lapsiperheiden kyselytutkimuksesta
Telian Kantar Finland Oy:llä teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1029 manner-Suomessa asuvaa täysi-ikäistä perheellistä suomalaista. Kysely toteutettiin internet-paneelina ja aineisto kerättiin maaliskuussa 2026. Tulosten virhemarginaali on +- 3 prosenttiyksikköä.