Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”
18.8.2026 07:00:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta.
"Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina.
"Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Kaikki Suhdannepulssin mittarit ovat vahvistuneet maaliskuusta. Suhdannenäkymien lisäksi liikevaihdon ja kannattavuuden saldoluvut ovat selvästi positiivisia. Työllisyyden saldoluku on neutraali, mutta kehitys on ollut odotettua parempaa.
Vahva kasvun signaali on kannattavuuden kääntyminen positiiviseksi ensimmäistä kertaa Suhdannepulssin mittaushistoriassa.
"Kannattava yritys pystyy investoimaan, palkkaamaan ja kasvamaan. Käänne on myös laaja-alainen: kannattavuus koheni lähes kaikilla toimialoilla, suurista toimialoista selvimmin teollisuudessa, kaupassa ja palveluissa liike-elämälle", sanoo Lahtinen.
Kaiken kaikkiaan suhdannepulssin tulokset viittaavat laaja-alaiseen käänteeseen: toimialojen väliset erot ovat tasoittuneet ja tilanne on kohentunut lähes kaikkialla, vaikka yritysten välillä on vaihtelua eikä kaikilla mene hyvin. Silti positiivisesti suhtautuvia yritysjohtajia on selvästi enemmän kuin negatiivisesti suhtautuvia – ero on suurempi kuin kertaakaan aiemmin kyselyn historiassa.
Näin Suhdannepulssi tehtiin
Helsingin seudun kauppakamari selvitti alueen yritysten näkymiä kolme kuukautta eteenpäin. Kysytyt osa-alueet ovat liikevaihto, kannattavuus, työllisyys ja suhdannenäkymät.
Suhdannepulssi-kyselyyn vastasi 411 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 6.–12.8.2026. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.
Saldoluku on laskettu vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Saldoluku voi vaihdella +100:n ja -100:n välillä. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista ja negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta.
Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Seuraava Suhdannepulssi julkaistaan joulukuussa 2026. Suhdannepulssia on tehty vuodesta 2022.
Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi 2/2026 julkaistaan tiistaina 18.8. kello 7.00 osoitteessa www.helsinki.chamber.fi. Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista aamun painetuissa lehdissä.
Lisätiedot:
Markku Lahtinen, vaikuttamistyön johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi, +358 50 571 3564.
Lisätiedot, julkaisun ennakkopyynnöt: Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@helsinki.chamber.fi, +358 40 526 9728
Yhteyshenkilöt
Markku LahtinenVaikuttamistyön johtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 50 571 3564markku.lahtinen@chamber.fiHeini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Jannica Aalto Helsingin Ydin ry:n toiminnanjohtajaksi11.8.2026 13:16:00 EEST | Tiedote
Helsingin Ydin ry on valinnut Jannica Aallon yhdistyksen ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi. Aalto aloittaa tehtävässä 1.10.2026. Helsingin Ydin ry on kesäkuussa 2026 perustettu elinkeinoelämävetoinen yhdistys, jonka taustalla ovat Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ja Helsingin kaupunki. Yhdistys jatkaa Helsinki City Markkinoinnin työtä tavoitteena lisätä keskustan kävijämääriä, näkyvyyttä, investointeja ja tapahtumia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme