Hallituksen leikkaukset veivät pienituloisilta lähes 1 000 euroa – huipputulojen mittaaminen vaikeaa
18.8.2026 08:20:21 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tänään julkaistavan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin kahdessa Laboren tukijoiden kirjoittamassa luvussa tarkastellaan eriarvoisuutta eri näkökulmista. Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti työttömien sekä pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien palkansaajien toimeentuloa: pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne ovat kasvaneet tuloveronkevennysten seurauksena yli 2 000 eurolla. Raportin toinen luku, jonka ovat kirjoittaneet Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska, puolestaan korostaa, että tuloerojen tiivistäminen yhteen lukuun on ongelmallista. Perinteisesti käytetyt mittarit eivät kata kaikkea taloudellista toimintaa, kun taas koko kansantulon kohdentaminen yksilöille niin sanotulla jakaumatilinpidolla riippuu merkittävästi tehdyistä oletuksista. Suurituloisimman prosentin tulo-osuus asettuu mielekkäillä oletuksilla 9–14 prosenttiin. Yhdessä tulokset piirtävät kuvan Suomesta, jossa alimpien tuloluokkien tulot ovat hallituksen politiikan seurauksena pudonneet ja jossa ylimpien tuloluokkien tuloja on vaikea arvioida.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 on Kalevi Sorsa -säätiön julkaisema, Vastapainon kustantama raportti, jonka seitsemässä artikkelissa 17 tutkijaa tarkastelee eriarvoisuuden kehitystä tuoreiden tilastojen valossa. Raportti on sarjan neljäs osa.
Kaksi raportin luvuista on Laboren tutkijoiden kirjoittamia: Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän luku hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutosten toimeentulovaikutuksista sekä Laboren Toni Juutin, Ohto Kannisen ja Tampereen yliopiston Terhi Ravaskan luku tuloerojen mittaamisesta jakaumatilinpidon avulla.
Leikkaukset kohdistuvat erityisesti työttömiin ja pienipalkkaisiin
Kauhasen ja Nyyssölän luvussa arvioidaan Orpon hallituksen tekemien useiden kymmenien sosiaaliturva- ja ansiotuloveromuutosten vaikutuksia Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallilla sekä rekisteri- ja tilastoaineistoilla. Tulokset osoittavat, että muutokset lisäävät pienituloisuutta ja tuloeroja, sillä sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin, kun taas veronkevennykset hyödyttävät erityisesti suurituloisia. Leikkaukset heikentävät pienipalkkaisten ja osa-aikaisten palkansaajien toimeentuloa sekä työttömien ensisijaista sosiaaliturvaa, minkä myötä toimeentulotuen merkitys kasvaa.
Simuloinnin mukaan pienituloisten määrä on huhtikuun 2026 vero- ja etuusjärjestelmässä lähes 100 000 henkilöä suurempi kuin se olisi ilman hallituksen muutoksia. Pienituloisissa kotitalouksissa elävien työllisten määrä on kasvanut noin 28 000:lla ja lasten määrä lähes 26 000:lla. Tilastoaineiston perusteella asumistukea saavien työssäkäyvien ruokakuntien määrä on vähentynyt lähes puoleen. Rekisteriaineiston tarkastelu puolestaan osoittaa, että etuuksien saaminen ja etuuksien keskimääräiset määrät ovat pienentyneet erityisen voimakkaasti osa-aikatyötä tekevillä: etuuksien keskimääräisten määrien lasku oli osa-aikaisilla palkansaajilla pääosin noin kaksinkertainen kokoaikaisiin palkansaajiin verrattuna.
Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat iskeneet voimakkaasti työttömiin. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaneiden työttömien osuus työttömyysturvaa saaneista on laskenut noin 40 prosentista vuoden 2024 alussa noin 33 prosenttiin helmikuussa 2026. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen ehtojen kiristykset ovat osaltaan yhteydessä kehitykseen. Samalla työttömyysturvan porrastus on pienentänyt ansiopäivärahan tasoa niillä, joiden työttömyys on pitkittynyt.
”Sosiaaliturvaleikkaukset eivät kohdistu vain kokonaan työn ulkopuolella oleviin. Ne heikentävät myös sellaisten pienituloisten palkansaajien toimeentuloa, joiden palkka ei yksin riitä kattamaan välttämättömiä menoja. Tulokset osoittavat, että työn tekeminen suojaa pienituloisuudelta nyt aiempaa heikommin.”, kertoo Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Tulojakauman ääripäissä vaikutukset ovat lähes vastakkaiset
Tutkimuksessa käytettiin kahta toisiaan täydentävää lähestymistapaa. SISU-mikrosimulointimallilla verrattiin vuoden 2023 vero- ja etuusjärjestelmää huhtikuun 2026 järjestelmään samassa vuoden 2026 väestöpohjassa (450 244 kotitaloutta, 840 445 henkilöä), jolloin lakimuutosten laskennallinen vaikutus voitiin erottaa muista tekijöistä. Lisäksi rekisteri- ja tilastoaineistoilla – muun muassa Tilastokeskuksen tulorekisterillä, Kelan asumistuki- ja toimeentulotukitiedoilla sekä Finanssivalvonnan työttömyysetuustilastoilla – tarkasteltiin etuuksien saajamäärien ja maksettujen etuuksien tason muutoksia hallituskauden aikana.
”Pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot vähenevät keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne kasvavat yli 2 000 euroa. Tulojakauman eri päissä hallituksen politiikan vaikutukset ovat siis lähes vastakkaiset”, huomauttaa Nyyssölä.
Jakaumatilinpito antaa aiempaa tarkemman kuvan tulonjaosta
Perinteiset tuloerojen mittarit perustuvat verotettavaan tuloon, joka kattaa vain reilut puolet Suomen kansantulosta – loppuosa jää tarkastelujen ulkopuolelle. Juutin, Kannisen ja Ravaskan luvussa rakennetaan suomalaisista rekisteriaineistoista niin sanottu jakaumatilinpito (Distributional National Accounts, DINA), jossa koko kansantulo pyritään kohdentamaan yksilöille. Suomi on ensimmäinen Pohjoismaa, jossa menetelmä on toteutettu, ja poikkeuksellisen kattavat rekisteriaineistot mahdollistavat aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa tehtyjen oletusten testaamisen.
Tulosten mukaan ylimmän tuloprosentin tulo-osuus vuonna 2021 asettuu 9 ja 14 prosentin välille riippuen siitä, miten yritysten pidättämät voitot jaetaan yksilöille – valinta, joka on ylivoimaisesti merkittävin tuloeroihin vaikuttava oletus. Useimmilla oletuksilla jakaumatilinpito antaa hyvin samankaltaisen kuvan tuloerojen kehityksestä kuin verotettavaan tuloon perustuvat mittarit, mutta poikkeaa merkittävästi, jos yksilötasolla havaitsemattomien pidätettyjen voittojen oletetaan jakautuvan havaittujen mukaisesti. Näin rakennetulla mittarilla Suomen tuloerot ovat lähellä Saksan ja Ranskan tasoa, kun taas valtaosalla mittareista Suomen tuloerot näyttävät kansainvälisessä vertailussa matalilta.
“Tuloerokeskustelu nojaa usein pelkkään verotettavaan tuloon, vaikka se kattaa vain reilut puolet Suomen kansantulosta. Osoitamme, että se, miten loppuosa – erityisesti yritysten pidättämät voitot – kohdennetaan yksilöille ja miten se vaikuttaa tuloeromittariin enemmän kuin mikään muu valinta. Siksi oletusten läpinäkyvä esittäminen on tärkeämpää kuin yhden ’oikean’ luvun tavoitteleminen”, sanovat Laboren erikoistutkija Toni Juuti ja johtava tutkija Ohto Kanninen.
Raportti julki 18.8. – keskustelutilaisuus Tiedekulmassa 25.8.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin ovat toimittaneet Lauri Finér ja Jussi Systä, ja sen on kustantanut Vastapaino. Raportin muissa luvuissa käsitellään muun muassa suomalaisten suhtautumista tasa-arvoon, terveyden ja koulutuksen eriytymistä, koettua hyvinvointia sekä tuloerojen mittaamista ja muutoksia 1960-luvulta nykypäivään.
Kalevi Sorsa -säätiö järjestää raportin teemoista keskustelutilaisuuden tiistaina 25.8.2026 klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulman STAGElla (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tilaisuudessa esitellään myös raportin sisältöä. Ilmoittautuminen tapahtumasivulla.
TAUSTATIEDOT
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 (Vastapaino, 2026), toim. Lauri Finér ja Jussi Systä. Sarjan neljäs osa. Raportissa 17 tutkijaa ja seitsemän artikkelia. Rahoittajina Palkansaajasäätiö ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö.
Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän kirjoittama luku: “Orpon hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset iskevät työttömien ja palkansaajien toimeentuloon”. Menetelmä: Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimalli (versio 26.10, vuoden 2026 väestöpohja: 450 244 kotitaloutta / 840 445 henkilöä) sekä rekisteri- ja tilastoaineistot (Tilastokeskuksen tulorekisteri, Kelan tilastotietokanta, Finanssivalvonnan työttömyysetuustilastot, Tilastokeskuksen tulonjakotilasto, Eurostat). Rahoitus: Kalevi Sorsa -säätiö ja Labore.
Toni Juutin, Ohto Kannisen (Labore) ja Terhi Ravaskan (Tampereen yliopisto) kirjoittama luku: “Jakaumatilinpito antaa aiempia tilastoja tarkemman kuvan tulonjaosta”. Menetelmä: jakaumatilinpito (DINA) suomalaisista rekisteriaineistoista 1987–2023. Rahoitus: Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT, Suomen Akatemia ja Koneen säätiö.
Milla Nyyssölä ja Merja Kauhanen: "Orpon hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset iskevät työttömien ja palkansaajien toimeentuloon” teoksessa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026. Linkki lukuun ja sen tiivistelmään.
Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska: “Jakaumatilinpito antaa aiempia tilastoja tarkemman kuvan tulonjaosta” teoksessa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026. Linkki lukuun ja sen tiivistelmään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiToni JuutierikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+358-40 940 2853toni.juuti@labore.fiMerja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiOhto Kanninenjohtava tutkijajulkinen talous, Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme