Tekoälyn käyttö herättää opettajissa uteliaisuutta ja huolta, ohjeistus käyttöönottoon puuttuu
19.8.2026 09:59:42 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tunteita ChatGPT herättää opettajissa. Myönteisiä ja kielteisiä tunteita raportoitiin lähes yhtä usein.
Generatiivinen tekoäly, erilaiset tekstiä ja sisältöä tuottavat tekoälysovellukset eli chatbotit ovat tulleet myös koulujen arkeen ryminällä. Julkinen keskustelu heiluu uusien mahdollisuuksien ja innostuksen ja esimerkiksi ympäristövaikutuksiin liittyvien huolien välillä.
Sama ilmiö näkyy myös kouluissa. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan opettajien tunteet ChatGPT:tä kohtaan vaihtelevat laajasti. Opettajat kokevat tekoälysovellusten käytön yhtä lailla kiehtovana kuin huolestuttavana.
Kolmessa vaiheessa vuosina 2023-2024 kerätyn kyselytutkimuksen mukaan opettajat kokivat myönteisistä tunteista erityisesti uteliaisuutta, innostusta, uutuudenviehätystä, kiinnostusta, sekä pohdiskelevuutta. Kielteisistä tunteista mainittiin erityisesti epäilys, huoli, pelko ja turhautuminen.
Myönteisiä ja kielteisiä tunteita mainittiin lähes yhtä usein.
Käyttökokemus oli tärkein yksittäinen tekijä, joka selittää eroja opettajien tunteissa. Mitä enemmän henkilökohtaista käyttökokemusta opettajalla oli ChatGPT:n tai muiden tekoälysovellusten käytöstä, sitä positiivisemmin hän suhtautui tekoälyyn.
– Emme kuitenkaan pysty tutkimuksessa erottamaan, kumpi on seuraamusta kummasta: muuttuuko suhtautuminen myönteisemmäksi käytön myötä, vai käyttävätkö myönteisesti suhtautuvat tekoälyä muita enemmän. Todennäköisesti molemmat ovat totta samaan aikaan, toteaa tekoälyprofessori Teemu Roos.
Yläkoulun opettajat kriittisimpiä
Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 221 opettajaa esi- ja alakoulusta, yläkoulusta ja lukioista ja ammattikouluista.
Kouluasteiden väliset erot eivät nousseet tilastollisesti merkitseviksi, mutta tulokset antavat viitteitä siitä, että yläkoulun opettajat suhtautuvat ChatGPT:hen muita kouluasteita varauksellisemmin. Tähän ryhmään liittyi vähiten myönteisiä ja eniten kielteisiä tunteita, erityisesti epäilystä, pelkoa, hämmennystä, turhautumista ja huolta.
– Tämä voi liittyä opetettavaan ikäryhmään. Nuorten digitaalisen teknologian käyttö on herättänyt viime vuosina laajaa huolta maailmanlaajuisesti, ja sama huoli voi näkyä myös suhtautumisessa tekoälyyn juuri yläkouluikäisten opettajien keskuudessa.
Esi- ja alkuopetuksen opettajat puolestaan mainitsivat muita useammin sekä uteliaisuuden ja innostuksen että epäilyksen, pelon ja huolen. Tulos on kahtalainen: sama opettajaryhmä raportoi voimakkaimmin sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita.
– Opettajien suhtautuminen ei jakaudu selkeästi myönteisiin ja kielteisiin. Yksittäinen opettaja saattoi kokea sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita, Roos muistuttaa.
Lukion ja ammattikoulun opettajissa tekoälyn käyttö herätti uutuudenviehätykseen sijaan kiinnostusta mutta toisaalta myös ärtymystä.
– Tämä saattaa liittyä siihen, että kun peruskoulussa tekoäly on vasta suhteellisen uusi ilmiö, on se ylemmillä kouluasteilla jo ehtinyt vakiintua osaksi opettajien arkea.
– Otimme tarkasteluun ChatGPT:n, koska se on ehkä tunnetuin generatiivinen tekoälysovellus. Kouluissa haetaan parhaillaan tapoja siihen, miten generatiivinen tekoäly on mukana opetuksessa tai miten sen käyttöön pitäisi suhtautua.
Tekoälyn käyttöönotto kouluissa on edennyt hallitsemattomasti, kun ChatGPT:n kaltaiset työkalut ovat käytännössä yhdessä yössä ilmestyneet kaikkien saataville.
– Oppilaat ja yksittäiset opettajat ovat ottaneet ne käyttöön parhaimmillaankin hyvin epämääräisten ohjeiden ja sääntöjen puitteissa. Käytön laajuus vaihtelee aivan laidasta laitaan. Yleisten ohjeiden puuttuessa tunteiden merkitys käytänteiden muodostumisessa eri kouluissa ja opetusryhmissä korostuu.
Lue lisää tutkimusartikkelista Teachers' emotions and perceptions related to ChatGPT. Education and Information Technologies.
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTeemu RoosTekoälyprofessoriHelsingin yliopisto
Puh:044 523 1238teemu.roos@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Älypotkupuku kuvaa vauvan liikkumistaitojen kehittymistä8.9.2026 07:50:32 EEST | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta
Eurooppalaiset teknologiajohtajat uskovat eurooppalaiseen malliin, vaikka ihailevat Piilaaksoa4.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Eurooppalaiset teknologia- ja alusta-alan johtajat pitävät kiinni eurooppalaisesta yhteiskuntamallista. He arvostavat Yhdysvaltojen innovaatiokykyä, mutta eivät jaa Piilaakson libertaaria aatetta. Näin todetaan VTM Elina Kiiski-Katajan väitöskirjassa, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa.
Terveet elintavat keski-iässä tuovat paitsi vuosia myös onnellisuutta vanhuuteen3.9.2026 08:52:08 EEST | Tiedote
Miehet, joilla oli nelikymppisenä matala sydän- ja verisuonitautiriski, säilyttivät toimintakykynsä, onnellisuutensa ja elämänlaatunsa muita paremmin ikääntyessä, osoittaa miesten 50 vuoden seurantatutkimus.
Suomessa rahoitetaan jihadismia – tuomioita ei ole, vaikka sääntely on kattavaa1.9.2026 08:11:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimus osoittaa, että Suomi on toimeenpannut terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan kansainvälisen normiston kattavasti, mutta tästä huolimatta Suomessa ei ole annettu yhtään lainvoimaista tuomiota terrorismin rahoittamisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme