Poikkeuksellinen kesätulva Pohjois-Pohjanmaalla – Siuruanjoen virtaama ennätyksellisen suuri
21.8.2026 16:11:44 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Ennätykselliset sateet ovat nostaneet jokien vedenpinnat tulvalukemiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tulvavesi on katkaissut pienempiä teitä ja noussut pelloille, myös mökit ovat olleet vaarassa. Siuruanjoen virtaama on kesäajalle ennätyksellinen. Vaikka sateet ovat alueella vähentyneet, märkä maaperä ylläpitää tulvariskiä. Viikonloppuna Suomeen leviää uusia sateita. Myös Lapissa virtaamat ovat poikkeuksellisen suuria.

Viikonloppuna Suomeen leviää kaakosta uusia sateita. Runsaimpien sateiden ennustetaan painottuvan Etelä-Suomeen, missä ne voivat aiheuttaa taajamatulvia.
Vaikka sateet ovat Pohjois-Pohjanmaalla muuttuneet hajanaisemmiksi, tulvariski jatkuu. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa vesitilanteeseen vaikuttavat edelleen poikkeuksellisen suuret aiemmat sateet ja märkä maaperä. Uusi sade voi nostaa purojen ja jokien vedenpintoja nopeasti. Vettä voi nousta edelleen alaville pelloille ja paikallisteille, ja paikoin myös vapaa-ajan asunnot voivat olla vaarassa.
Kuukaudessa on satanut koko kesän keskimääräisen sademäärän verran
Pohjois-Pohjanmaan kesätulvan taustalla ovat poikkeuksellisen runsaat sateet. Alueella on kertynyt viimeisen kuukauden aikana paikoin yli 200 millimetriä sadetta. Määrä vastaa koko kesän keskimääräistä sademäärää. Vuosien 1960–2026 havaintojen perusteella alueella ei ole aiemmin satanut yhden kuukauden aikana yhtä paljon.
Suuret sademäärät ovat nostaneet jokien vedenpintoja nopeasti. Iijoen sivujoet Livojoki ja Siuruanjoki ovat vuoden korkeimmissa tulvahuipuissaan, ja veden nousu jatkuu. Siuruanjoen virtaama ei ole kevättulvia lukuun ottamatta ollut kertaakaan näin suuri vuonna 1960 alkaneen havaintojakson aikana.
Myös Kiiminkijoki on ajankohtaan nähden harvinaisen korkealla. Kalajoen Niskakoskessa vedenpinta on pysynyt keskimääräisen vuoden suurimman tulvan lukemissa, mutta ennusteen mukaan se kääntyy laskuun sateiden tauottua. Kuivajoki ja Tyrnävänjoki ovat keskimääräisen tulvan tasolla.
”Siuruanjoen tilanne on poikkeuksellinen. Yli 60 vuotta kattavan havaintojakson aikana näin suurta virtaamaa ei ole mitattu kevättulvakauden ulkopuolella. Myös sateiden määrä on ennätyksellinen. Kuukaudessa on satanut paikoin koko kesän keskimääräisen sademäärän verran”, sanoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Tulvavesi on katkaissut teitä ja noussut pelloille
Tulvat ovat jo aiheuttaneet vahinkoja ja haittaa Pohjois-Pohjanmaalla ja lähialueilla. Siikajoen vesistöalueella Mulkuanjoen tulvavesi on katkaissut asutusalueen tieyhteyden. Kiiminkijoen sivujoella Jolosjoella vesi on uhannut vapaa-ajan rakennuksia.
Viimeisen viikon aikana teitä on suljettu ainakin Haapavedellä, Nivalassa ja Lapualla, ja Sonkajärvellä tie on sortunut. Vettä on noussut pelloille ja laitureita on jäänyt veden alle. Oulussa ja Kajaanissa rankkasateet ovat kastelleet kellareita ja aiheuttaneet vahingontorjuntatehtäviä.
Myös Lapissa virtaamat ovat poikkeuksellisen suuria vuodenaikaan nähden
Lapissa on satanut elokuussa runsaasti. Viime päivien suurimmat sademäärät ovat osuneet erityisesti Tornion, Pellon ja Sodankylän seuduille. Sateet ovat nostaneet jokien virtaamia sekä jokien ja järvien vedenpintoja ajankohtaan nähden korkealle.
Sattasjoen havaintoasemalla mitattiin alkuviikosta suurempia virtaamia kuin koskaan aiemmin, jos kevättulvat jätetään pois tarkastelusta. Myös Simojoen tilanne on harvinainen. Sen virtaama on ollut mittaushistorian aikana kevättulvakauden ulkopuolella suurempi vain kerran, vuonna 1981.
Tornionjoen virtaama ja vedenkorkeus ovat jo tämän vuoden pieneksi jääneen kevättulvan tasolla. Ennusteen mukaan vedenpinta Torniossa nousee vielä hieman. Tengeliönjoen vesistöalueella Haapakoskessa virtaama on vuodenaikaan nähden ennätyksellisen suuri ja Miekojärven vedenpinta yhtä korkealla kuin viime keväänä.
Pitkät havaintosarjat osoittavat tilanteen harvinaisuuden
Vuosikymmeniä jatkuvat havaintosarjat auttavat erottamaan poikkeukselliset tilanteet vesistöjen tavanomaisesta vaihtelusta. Syken vesistöjen seuranta ja ennusteet tuottavat ajantasaista tietoa tulviin varautumiseen sekä viranomaisten, kuntien, asukkaiden ja muiden alueella toimivien päätöksenteon tueksi.
Poikkeuksellinen kesätulva osoittaa, miksi pitkäjänteistä vesistöjen ja sääolojen seurantaa tarvitaan. Muuttuvassa ilmastossa vedenkorkeuksien ja virtaamien vuodenaikainen vaihtelu muuttuu, mikä lisää tarvetta ajantasaiselle tiedolle ja tulvariskeihin varautumiselle. Yksittäisen tulvatapahtuman yhteyttä ilmastonmuutokseen on kuitenkin vaikea todentaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kalle SippelTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 646kalle.sippel@syke.fiHarri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fiKatri HaatainenViestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 377katri.haatainen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön elinvoimakeskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Finland's cormorant population decreased by seven per cent14.9.2026 08:22:00 EEST | Press release
Both the number of nests and the number of occupied colonies were clearly below the levels of the previous two years.
Finlands skarvpopulation minskade med sju procent14.9.2026 08:21:00 EEST | Pressmeddelande
Både antalet bon och antalet bebodda kolonier låg klart under nivån för de två föregående åren.
Suomen merimetsokanta pieneni seitsemän prosenttia14.9.2026 08:20:00 EEST | Tiedote
Sekä pesien että asuttujen yhdyskuntien määrä jäi selvästi kahden edellisvuoden tasoa pienemmäksi.
Nostot medialle 14.–18.9.2026: Miten merimetsokanta kehittyi? Jo 91 kuntaa haluaa lisätä kasviproteiinia ruokapalveluissaan, uusi opas kokoaa keinot10.9.2026 13:55:31 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
