Keski-Suomen työttömyys heinäkuussa 16,1 %

Keski-Suomessa oli heinäkuun lopussa 20 554 työtöntä työnhakijaa. Se oli 1 832 (9,8 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 467 henkilöä enemmän kuin kesäkuussa 2026. Työttömien työnhakijoiden osuus maakunnan työvoimasta oli heinäkuun lopussa 16,1 prosenttia. Koko maassa se oli 13,2 prosenttia.

Keski-Suomen kunnissa työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Kinnulassa, Kivijärvellä ja Pihtiputaalla. Korkeimmat työttömyysasteet heinäkuun 2026 lopussa olivat Jyväskylässä (17,6 %), Saarijärvellä (16,7 %) ja Äänekoskella (16,5 %). Matalin työttömyysaste oli Toivakassa (9,7 %). Vain Toivakka saavutti alle 10 prosentin työttömyysasteen.

Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja heinäkuun aikana 551, joka oli 127 vähemmän kuin vuosi sitten (-18,7 %). Kaikkiaan heinäkuun aikana oli avoinna 1 181 työpaikkaa, joka oli 362 vähemmän kuin vuosi sitten (-23,5 %).

Työttömistä työnhakijoista oli heinäkuun lopussa miehiä 11 140 (54,2 %) ja naisia 9 410 (45,8 %). Edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna miesten työttömyys kasvoi 797 henkilöllä (7,7 %) ja naisten työttömyys 1 036 henkilöllä (12,4 %). Kesäkuuhun 2026 verrattuna miesten työttömyys kasvoi 44 työttömällä ja naisten työttömyys 422 työttömällä.

Työttömät koulutusasteen ja ammattiryhmän mukaan

Heinäkuun lopussa määrällisesti eniten työttömiä työnhakijoita oli toisen asteen tutkinnon suorittaneissa (11 180 työtöntä) ja seuraavaksi eniten ylemmän perusasteen suorittaneissa (3 415 työtöntä). Työttömyys kasvoi kahdeksassa koulutusryhmässä. Eniten prosentuaalista kasvua oli ryhmässä koulutusaste tuntematon (30,7 %) ja erikoisammattikoulutusaste (20,9 %). Työttömien määrä laski vuoden takaiseen verrattuna vain alemman perusasteen koulutusryhmässä (-4,8 %). Vähintään alemman korkeakouluasteen suorittaneita työttömiä oli heinäkuussa 3 807, kun vastaava luku heinäkuussa 2025 oli 3 485 (kasvua 9,2 %).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna kaikissa muissa ammattiryhmissä paitsi ryhmässä maanviljelijät, metsätyöntekijät yms. Suurin työttömien ammattiryhmä oli palvelu- ja myyntityöntekijät. Heitä oli työttömänä 4 061. Heidän määränsä kasvoi vuodessa 515 työttömällä (14,5 %). Toiseksi suurin työttömien ammattiryhmä oli erityisasiantuntijat. Heitä oli työttömänä 3 302. Se oli 395 (13,6 %) enemmän kuin vuosi sitten. Kolmanneksi suurin ammattiryhmä oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät. Heitä oli työttömänä 3 099. Kasvua oli 51 työtöntä (1,7 %) vuoden takaiseen verrattuna. Työttömyyden prosentuaalinen kasvu oli suurinta johtajien ammattiryhmässä (23,3 %), jossa oli heinäkuun lopussa 349 työtöntä. Määrä kasvoi 66 työttömällä vuoden takaiseen verrattuna.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni vuoden takaisesta

Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja heinäkuun aikana 551, joka oli 127 vähemmän kuin vuosi sitten (-18,7 %). Kaikkiaan heinäkuun aikana oli avoinna yhteensä 1 181 työpaikkaa, joka oli 362 vähemmän kuin vuosi sitten (-23,5 %). Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni heinäkuuhun 2025 verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä. Niiden määrä kuitenkin kasvoi toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (22,2 %) ja erityisasiantuntijoiden ammattiryhmissä (10,3 %). Palvelu- ja myyntityöntekijät olivat se ammattiryhmä, jolle oli eniten uusia avoinna olevia työpaikkoja heinäkuun 2026 aikana (170 työpaikkaa). Vuotta aikaisemmin työpaikkoja oli 41 enemmän (-19,4 %). Seuraavaksi eniten uusia avoimia työpaikkoja oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille (151 työpaikkaa). Vuotta aikaisemmin työpaikkoja oli 17 enemmän (-10,1 %).

Uusien avoimien työpaikkojen määrät heinäkuun 2026 aikana olivat seuraavat: Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue 64, Jyväskylä-Muuramen työllisyysalue 424 ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue 82. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueeseen kuuluu myös Mänttä-Vilppula. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella oli avoinna heinäkuun 2026 aikana yhteensä 251 työpaikkaa, Jyväskylä-Muuramen työllisyysalueella 800 työpaikkaa ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella 158 työpaikkaa.

Hyvä talouskehitys näkyy aina viiveellä työllisyydessä

Loppukesän aikana eri ennustelaitosten talousennusteet ovat kääntyneet varovaisen positiivisiksi. Kehitys näkyy jo joissain maakunnissa uusien avoimien työpaikkojen kokonaismäärän kasvuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Globaalien riskien lisäksi talouskasvuun liittyy kuitenkin myös monia epävarmuuksia, esimerkiksi kotimainen kulutuskäyttäytyminen.

Talouskasvua tukevat muun muassa viennin asteittainen vahvistuminen ja merkittävät investoinnit esimerkiksi puolustusteollisuuteen, datakeskuksiin ja puhtaaseen siirtymään. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa ja eräillä muillakin aloilla on nyt Keski-Suomessakin positiivisia signaaleja tilauskantojen vahvistumisesta.

"Vaikka talouskehitys toteutuisi ennustetun myönteisesti, työmarkkinat reagoivat talouden elpymiseen aina hitaasti. Työllisyyden odotetaan kohentuvan koko maassa loppuvuoden 2026 aikana ja työttömyyden laskevan vuosien 2027 ja 2028 aikana", kertoo koulutuspäällikkö Marja Pudas Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Keski-Suomen tulevaa työllisyyskehitystä haastavat myös alueelliset ja paikalliset asiat. Näitä ovat esimerkiksi ikääntynyt työvoima osassa maakuntaa, pitkäkestoisen korkean työttömyyden aiheuttama ns. periytyvä työttömyys ja sen aiheuttama syrjäytyminen sekä työvoiman osaamisen ja työpaikkojen tarjonnan kohtaannon haasteet.

"Myös pitkillä maantieteellisillä etäisyyksillä on merkitystä, koska kustannustason nousu on vähentänyt työnhakijoiden mahdollisuuksia pendelöintiin. Valitettavasti joitakin uusia konkursseja ja lomautuksia lienee vielä odotettavissa", Pudas sanoo.

Alueen hyvää työllisyyskehitystä tukevat kuitenkin muun muassa jo alkaneet ja tiedossa olevat merkittävät investoinnit, tilauskantojen elpyminen, nuorten työnhakijoiden suuri määrä ja hyvä koulutustaso Jyväskylässä sekä Jyväskylän alueen vetovoimaisuus. Hieman pidemmällä aikavälillä voidaan myös odottaa hyviä tuloksia ns. Jyväskylän mallin toimenpiteistä.

Keski-Suomen työllisyyskatsaus, heinäkuu 2026  (tyollisyyskatsaus.fi)