Akavan Erityisalat ja Specia: Osaamissetelin käyttöönotto resursoitava

Akavan Erityisalat pitää oikean suuntaisena pitkäaikaistyöttömien osaamisen vahvistamista osaamissetelillä.

Pitkäaikaistyöttömyyden taso on maassamme korkea ja kaikki osaamisen vahvistamiseen tähtäävät toimet tarpeellisia. Akavan Erityisalat kannattaa yksilöllisiä, joustavia keinoja, jotka täydentävät olemassa olevia palveluita ja tukevat työllistymistä.

– Ehdotus osaamissetelistä on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei korvaa kuntouttavaan työtoimintaan kohdistuneita mittavia leikkauksia. Akavan Erityisalat esittääkin, että osaamisseteliin varatun summan kokoluokkaa mahdollisuuksien mukaan vielä arvioitaisiin uudelleen, neuvottelupäällikkö Heli Hagman kertoo.

Palvelun toiminnallisuuden varmistamiseksi suurempaa huomiota tulisi myös kiinnittää valinnan vapauteen.

– Työllistymistä edistävää palvelua tulisi voida ostaa laajalta toimittajaverkostolta ilman tavanomaista voimakasta ohjausta rahan käyttöön. Myös pienempien toimijoiden tulisi sallia tuottaa hyväksyttyjä palveluita, jotta alalle saataisiin aitoa kehitystä keskittämisen sijaan.

Osaamissetelin käyttöönotto lisää työmäärää

Osaamissetelin myöntäminen edellyttää työllisyyspalveluilta yksilöllistä harkintaa: soveltuvuuden arviointia, koulutustarpeen tunnistamista, palveluntuottajien valvontaa sekä seurantaa. Tämä kasvattaa työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden työmäärää erityisesti alkuvaiheessa, kun prosessit, ohjeistukset ja digitaaliset työkalut eivät ole vielä vakiintuneet. 

– Jäsenemme työllisyyspalveluissa tekevät jo nyt vaativaa, monialaista asiakastyötä resurssipaineissa. Saamme jäsenneuvontaamme huolestuttavia viestejä henkilöstön kuormittumisesta, Hagman sanoo.

Työllisyyspalveluissa työskentelevistä asiantuntijoista kolmannes arvioi työhyvinvointinsa huonoksi, kertoo Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksen Specian ja kollegaliiton YKAn tuore kysely 571 vastaajalle.  

– Osaamissetelin mukanaan tuomat uudet tehtävät, soveltuvuuden arviointi, koulutustarpeen tunnistaminen ja palveluntuottajien valvonta, kohdistuvat henkilöstöön, jonka työaika on jo pidentynyt ja asiakasmäärät kasvaneet, sanoo Specian toiminnanjohtaja Saara Paavola.

Kehyspäätöksen 20 miljoonan euron määrärahasta on varattu 300 000 euroa ainoastaan Uudenmaan elinvoimakeskuksen ja KEHA-keskuksen myöntämis- ja maksatustehtävien hallinnollisiin kuluihin. Tämä ei kata työllisyysalueille syntyvää lisätyötä, jota osaamisseteliuudistus edellyttää.

Akavan Erityisalat ja Specia korostavat, että on välttämätöntä varmistaa riittävä lisäresursointi työllisyyspalveluiden henkilöstölle, jotta uusi instrumentti voidaan toteuttaa laadukkaasti ilman työntekijöiden kohtuutonta kuormitusta.

– Osaamisen vahvistaminen on tärkeä osa työllistymistä edistäviä palveluita. Osaamissetelin onnistunut toteutus edellyttää, että työllisyyspalveluissa työskentelevien jäsentemme ammattitaitoa, jaksamista ja työolosuhteita arvostetaan ja tuetaan ja toisaalta sitä, että työssä kyetään aidosti hyödyntämään myös pienempiä palveluntarjoajia, joilla saattaa olla paras näkemys paikallisista olosuhteista.

Lue Akavan Erityisalojen koko lausunto ehdotuksesta koskien valtionavustusta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026-2028

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/18685/2026

Lisätietoja:

neuvottelupäällikkö Heli Hagman, Akavan Erityisalat, puh. 045 7750 2662

toiminnanjohtaja Saara Paavola, Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt