Kotona asuvien muistisairaiden määrä voi kaksinkertaistua vuoteen 2040 mennessä
26.8.2026 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Muistisairautta sairastavien kokonaismäärä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, ja kotona asuvien määrä voi jopa yli kaksinkertaistua vuoden 2018 tasosta, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimus tarjoaa ensimmäisen kansallisiin rekistereihin perustuvan ennusteen, jossa arvioidaan erikseen kotona ja pitkäaikaishoidossa asuvien muistisairaiden määrää vuoteen 2040. Ennusteen mukaan muistisairautta sairastavien kokonaismäärä kasvaa vuoden 2018 noin 124 000 henkilöstä noin 216 000 henkilöön vuoteen 2040 mennessä väestön ikääntymisen ja eliniän pitenemisen seurauksena.
- Ilmiö on sinänsä myönteinen, sillä se kertoo siitä, että yhä useampi elää pidempään. Samalla muistisairauksien määrä kuitenkin kasvaa, mikä lisää hoivan ja palveluiden tarvetta, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Maria Guzman-Castillo.
Palvelurakenteen kehitys vaikuttaa siihen, missä muistisairaat asuvat
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista kehityskulkua laitos- ja asumispalveluiden tarjonnalle.
Jos palveluiden tarjonta pysyy vuoden 2018 tasolla, pitkäaikaishoidon asiakkaiden kokonaismäärä kasvaisi vuoteen 2040 mennessä noin 60 prosenttia noin 117 000 henkilöön. Heistä noin kolme neljästä sairastaisi muistisairautta, ja kotona asuvia muistisairaita olisi arviolta noin 126 000.
Jos palveluiden tarjonta sen sijaan jatkaa vähenemistään samaan tahtiin kuin ennen vuotta 2018, pitkäaikaishoidon asiakkaiden määrä laskisi noin 10 prosenttia vuoden 2018 tasosta. Samalla kotona asuvien muistisairaiden määrä kasvaisi noin 71 000 henkilöstä jopa 170 000 henkilöön.
- Väestön hoivantarve kasvaa riippumatta sitä, kuinka paljon hoivapaikkoja on tarjolla. Myös kotona asuvat muistisairaat tarvitsevat usein runsaasti tukea ja hoivaa, muistuttaa tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.
- Paljon hoivaa tarvitsevien kotihoito ei välttämättä ole yhteiskunnalle ympärivuorokautista hoivaa edullisempi ratkaisu, hän jatkaa.
Muistisairauksien ehkäisy hidastaisi kasvua vain osittain
Vaikka muistisairauksien ilmaantuvuus pieninisi tulevina vuosina, muistisairautta sairastavien määrä kasvaisi edelleen merkittävästi väestön ikääntymisen vuoksi. Kasvu olisi kuitenkin maltillisempaa.
Muistisairaudet kehittyvät usein vuosikymmenten ajan ennen diagnoosia. Siksi mahdollinen nykyinen ilmaantuvuuden lasku heijastaisi pitkälti aiempien vuosikymmenten onnistumisia kansanterveyden edistämisessä.
- Kansainväliset tutkimustulokset muistisairauksien ilmaantuvuuden kehityksestä ovat kuitenkin ristiriitaisia, joten tällaisen kehityksen toteutuminen on epävarmaa, toteaa Guzman-Castillo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia rekisteriaineistoja, joiden avulla seurattiin 65 vuotta täyttäneiden muistisairausdiagnooseja ja pitkäaikaishoidon käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon laitos- ja asumispalveluissa vuosina 2000–2018. Tulevaa kehitystä arvioitiin useissa vaihtoehtoisissa skenaarioissa, jotka perustuivat erilaisiin oletuksiin muistisairauksien ilmaantuvuuden, kuolleisuuden ja pitkäaikaishoidon tarjonnan kehityksestä.
Tutkimus toteutettiin osana LIFECON-hanketta, jossa tutkitaan Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutuksia. LIFECONia rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) DEMOGRAPHY-ohjelma.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Kaarina Korhonen
S-posti: kaarina.korhonen@helsinki.fi
Puh: 050 319 9388
Julkaisu:
Guzman-Castillo, M., Korhonen, K., Murphy, M., & Martikainen, P. (2026) Future trends in dementia incidence and mortality: Projecting the burden of dementia on long-term care in Finland by 2040. Scandinavian Journal of Public Health.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Älypotkupuku kuvaa vauvan liikkumistaitojen kehittymistä8.9.2026 07:50:32 EEST | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta
Eurooppalaiset teknologiajohtajat uskovat eurooppalaiseen malliin, vaikka ihailevat Piilaaksoa4.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Eurooppalaiset teknologia- ja alusta-alan johtajat pitävät kiinni eurooppalaisesta yhteiskuntamallista. He arvostavat Yhdysvaltojen innovaatiokykyä, mutta eivät jaa Piilaakson libertaaria aatetta. Näin todetaan VTM Elina Kiiski-Katajan väitöskirjassa, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa.
Terveet elintavat keski-iässä tuovat paitsi vuosia myös onnellisuutta vanhuuteen3.9.2026 08:52:08 EEST | Tiedote
Miehet, joilla oli nelikymppisenä matala sydän- ja verisuonitautiriski, säilyttivät toimintakykynsä, onnellisuutensa ja elämänlaatunsa muita paremmin ikääntyessä, osoittaa miesten 50 vuoden seurantatutkimus.
Suomessa rahoitetaan jihadismia – tuomioita ei ole, vaikka sääntely on kattavaa1.9.2026 08:11:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimus osoittaa, että Suomi on toimeenpannut terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan kansainvälisen normiston kattavasti, mutta tästä huolimatta Suomessa ei ole annettu yhtään lainvoimaista tuomiota terrorismin rahoittamisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme