Olkapään rakenteellisia muutoksia löytyy lähes kaikilta yli 40-vuotiailta
26.8.2026 10:20:15 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tulos yllätti tutkijat: lähes kaikilta yli 40-vuotiailta löytyi olkapäästä kuvantamisella jotain poikkeavaa, oli olkapäässä kipua tai ei.
Kuinka yleisiä poikkeavat olkapään kuvantamislöydökset ovat tavallisessa väestössä ja selittävätkö ne olkapääkipua? Kysymys on perustavanlaatuinen, sillä vaikka olkapäitä on kuvannettu vuosikymmeniä, luotettavaa tietoa siitä, mikä on normaalia, ei ole ollut.
Tutkijat kuvasivat molemmat olkapäät röntgenillä ja magneettikuvauksella 602 suomalaiselta. Osallistujat olivat 41–76-vuotiaita, ja heidät poimittiin satunnaisesti kansallisesti edustavasta Terveys 2000 -aineistosta. Kukaan ei siis hakeutunut tutkimukseen oireiden vuoksi.
Tulos oli yksiselitteinen: yli 40-vuotiaista suomalaisista 99 prosentilla oli vähintään yksi poikkeava löydös kiertäjäkalvosimessa, neljän jänteen muodostamassa rakenteessa, joka liikuttaa ja tukee olkapäätä. Löydökset vaihtelivat lievistä rappeumamuutoksista vaikeimpaan asteeseen eli koko jänteen läpäisevään repeämään, joka todettiin 11 prosentilla. Olkanivelen nivelrikko löytyi 39 prosentilta. Löydökset lisääntyivät ja vaikeutuivat iän myötä.
– Odotimme löydösten olevan yleisiä, mutta emme sitä, että ne olisivat käytännössä universaaleja. 99 prosenttia oli enemmän kuin osasimme aavistaa, sanoo väitöskirjatutkija Thomas Ibounig Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Kipu ja löydös eivät kulje käsi kädessä
Ratkaisevin havainto koski oireita. Kiertäjäkalvosimen muutoksia oli lähes yhtä usein sekä oireilevissa että oireettomissa olkapäissä: 96 prosentissa oireettomista ja 98 prosentissa oireisista. Läpäiseviä repeämiä oli aluksi enemmän oireisissa olkapäissä, mutta ero hävisi, kun muut löydökset ja kliinisen tutkimuksen testit otettiin huomioon. Peräti 78 prosenttia kaikista läpäisevistä repeämistä löytyi olkapäistä, joissa ei ollut lainkaan oireita.
Sama toistui nivelrikossa. Nivelrikkolöydöksistä 85 prosenttia ja vaikea-asteisista nivelrikoista 78 prosenttia todettiin oireettomissa olkapäissä.
Tutkijoita yllätti myös se, ettei kliininen tutkimus auttanut erottamaan oireilevaa repeämää sattumalöydöksestä.
– Olkaoireisia hoitavien lääkäreiden keskuudessa on ajateltu, että kokenut kliinikko tunnistaa kliinisillä testeillä oireilevan repeämän. Aineistostamme selvisi, että vaikka olkapäitä tutkivat kokeneet olkakirurgit, ero oireisten ja oireettomien olkapäiden välillä katosi kokonaan, kun kliiniset testit otettiin huomioon, Ibounig toteaa.
Kipu syntyy monesta tekijästä
– Emme väitä, etteivätkö rakenteelliset muutokset koskaan selittäisi kipua. Joillakin potilailla ne varmasti selittävät sen. Emme vain tällä hetkellä pysty erottamaan näitä potilaita siitä suuresta joukosta, jolla on sama löydös ilman oireita, Ibounig sanoo.
Tutkijoiden mukaan syyt ovat todennäköisesti erilaisia eri ihmisillä, ja kipuun vaikuttavat rakenteen ohella kuormitus, kivun säätely hermostossa, uni, mieliala ja yleisterveys.
– Niin kauan kuin emme osaa luotettavasti tunnistaa, kenen kipua rakenteellinen löydös selittää, potilaita ei pitäisi altistaa leikkauksille. Epävarmuuden vallitessa varovaisuus on kaikkien – niin potilaan kuin terveydenhuoltojärjestelmän etu, Ibounig pohtii.
Tutkimus on poikkileikkaus, joten se ei kerro, miten löydökset ja oireet kehittyvät ajan myötä. Osallistujat olivat 41–76-vuotiaita, joten tulokset eivät koske nuoria.
Tulokset jo kansainväliseksi hoitosuositukseksi
Väitöskirjan tulokset on viety käytäntöön nopeasti. Ibounig kirjoitti yhdessä australialaisen Monashin yliopiston tutkijoiden kanssa JAMA Internal Medicine -lehteen laajan katsausartikkelin, joka on jo julkaistu. Katsaus antaa yleislääkäreille ja fysioterapeuteille päivitetyn tiekartan olkapääkivun yksilölliseen hoitoon. Ydinviesti on, että olkapään kuvantamisesta tulee pidättäytyä ellei potilaalla oleva tiedossa selkeää vammaa tai herää epäily vakavasta sairaudesta. Ibounigin mukaan valtaosa olkapääkivuista helpottaa itsekseen.
– Suurin osa ihmisistä toipuu olkapääkivusta vuoden sisällä, usein paljon nopeamminkin. Uusi ohjeistus antaa lääkäreille ja fysioterapeuteille selkänojan siihen, että toipumiseen ei tarvita muuta kuin aikaa, Ibounig sanoo.
Havainnot sopivat yhteen sen kanssa, mitä tuore tutkimusnäyttö leikkaushoidosta on osoittanut. Suomalaisessa FIMPACT-tutkimuksessa olkalisäkkeen avarrusleikkaus ei tuonut lumeleikkaukseen verrattuna mitään lisähyötyä vielä kymmenen vuoden seurannassakaan.
– Jos rakenteen korjaaminen ei auta, rakenne tuskin oli alun perinkään kivun syy, Ibounig tiivistää.
Väitöksen tiedot
LL Thomas Ibounig väittelee 28.8.2026 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "From Images to Insights in the Management of Shoulder Complaints - Prevalence of Shoulder Imaging Abnormalities and their Association with Symptoms in the General Population". Katso väitöstilaisuuden tarkemmat tiedot.
Vastaväittäjänä on professori Karim Khan, University of British Columbia, Canada, ja kustoksena on Teppo Järvinen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Thomas Ibounig
Puh:050 428 6223thomas.ibounig@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Älypotkupuku kuvaa vauvan liikkumistaitojen kehittymistä8.9.2026 07:50:32 EEST | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta
Eurooppalaiset teknologiajohtajat uskovat eurooppalaiseen malliin, vaikka ihailevat Piilaaksoa4.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Eurooppalaiset teknologia- ja alusta-alan johtajat pitävät kiinni eurooppalaisesta yhteiskuntamallista. He arvostavat Yhdysvaltojen innovaatiokykyä, mutta eivät jaa Piilaakson libertaaria aatetta. Näin todetaan VTM Elina Kiiski-Katajan väitöskirjassa, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa.
Terveet elintavat keski-iässä tuovat paitsi vuosia myös onnellisuutta vanhuuteen3.9.2026 08:52:08 EEST | Tiedote
Miehet, joilla oli nelikymppisenä matala sydän- ja verisuonitautiriski, säilyttivät toimintakykynsä, onnellisuutensa ja elämänlaatunsa muita paremmin ikääntyessä, osoittaa miesten 50 vuoden seurantatutkimus.
Suomessa rahoitetaan jihadismia – tuomioita ei ole, vaikka sääntely on kattavaa1.9.2026 08:11:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimus osoittaa, että Suomi on toimeenpannut terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan kansainvälisen normiston kattavasti, mutta tästä huolimatta Suomessa ei ole annettu yhtään lainvoimaista tuomiota terrorismin rahoittamisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme