Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Uutuuskirja kertoo, miksi yksilön ja yhteisön etu ovat erkaantuneet toisistaan
26.8.2026 11:15:43 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, vaikka yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Näin esitetään Turun yliopiston kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittamassa uutuuskirjassa. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on palkitsevaa. Yksilökeskeisyys on syntynyt pitkän modernisaatiokehityksen sivutuotteena.

Kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittama uutuusteos Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun tarkastelee yhteiskunnan kehitystä yhteisökeskeisyydestä kohti yksilökeskeisyyttä.
Kirjan mukaan kehitys ei johdu siitä, että ihmisistä olisi tullut moraalisesti huonompia, vaan yhteiskunnan rakenteista, jotka ohjaavat yhä useammin oman edun tavoitteluun.
– Monet yhteiskunnalliset kehityskulut ovat olleet sinänsä hyviä: autonomia, yksilön oikeudet, koulutus, vaurastuminen, hyvinvointivaltio, liikkumisen vapaus, yksilön arvon tunnustaminen ja mahdollisuus irrottautua haitallisista yhteisöistä, Junttila sanoo.
– Ongelma syntyy siitä, että samat kehityskulut ovat samalla heikentäneet pysyviä, vastavuoroisia ja velvoittavia yhteyksiä toisiin ihmisiin.
Kirja osoittaa, että yksilökeskeinen ajattelu on juurtunut syvälle sekä yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja kannustimiin että tapaan, jolla puhumme hyvinvoinnista.
Kirja ei romantisoi menneisyyttä eikä ehdota yksilön oikeuksien purkamista.
Junttila johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Right to Belong -tutkimuskonsortiota, jossa etsitään ratkaisuja lasten ja nuorten yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuden kokemuksiin. Yhdessä Salovuoren kanssa he myös koordinoivat eduskunnasta puheenjohdettua Osallistujien Suomi -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kaikenikäisten suomalaisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Kolmekymmentä asiantuntijaa pohtii, miten yksilökeskeisyys eri yhteiskunnan sektoreilla näkyy
Kirja ilmestyy 28. elokuuta, ja siinä kolmekymmentä eri alojen asiantuntijaa tarkastelee tätä yhteiskunnallista kehitystä omista näkökulmistaan käsin. Kirjan luvuissa käsitellään muun muassa perheiden ja lähiyhteisöjen, koulutusjärjestelmien sekä työelämän muutoksia. Lisäksi pohditaan muun muassa talouden, digitalisaation ja moraali- ja oikeuskäsityksen vaikutuksia yksilökeskeistymiseen.
– Kirja ei romantisoi menneisyyttä eikä ehdota yksilön oikeuksien purkamista. Sen sijaan esitämme, että yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on rationaalista, näkyvää ja palkitsevaa. Tällä hetkellä liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, huomauttaa Salovuori.
Teos tarjoaa ajattelemisen aihetta kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille, päättäjille sekä kaikille yhteiskunnan suunnasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille. Turun yliopistosta kirjoittajakaartiin kuuluvat Junttilan ja Salovuoren lisäksi työelämäprofessori Pia Kola-Torvinen, projektitutkija Nina Mellenius ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Santalahden kustantama teos syventää viime vuonna julkaistun Miksi ihminen tarvitsee toisia? Laumavietti ihmisen ydintarpeena -kirjan teemoja.
Tervetuloa julkaisutilaisuuteen Oodiin 31.8.
Kirjan julkaisutilaisuus järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa (3. kerros, Saarikoski-matto) maanantaina 31.8. klo 17–19. Kirjan kirjoittajia on tavattavissa Oodissa tilaisuuden jälkeen. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.
Tutustu teokseen kustantajan sivuilla: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? - Niina Junttila - Emil Salovuori (toim.) | Santalahti
Tutustu kirjanjulkistustilaisuuden ohjelmaan: Kirjanjulkistustilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun – Osallistujien Suomi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emil SalovuoriVäitöskirjatutkija
Puh:+358 44 210 7111emil.salovuori@utu.fiNiina JunttilaProfessori
Puh:+358 29 450 3824niina.junttila@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttilaTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Distansarbete ökar sömnen och minskar rörelsen – upp till 45 minuter mer stillasittande11.9.2026 08:59:11 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning från Åbo universitet sover man lite mer på distansarbetsdagar, men samtidigt sitter man mer och rör sig mindre än under arbetsdagar på kontoret.
Etätyö lisää unta sekä vähentää liikettä – istumista kertyy jopa 45 minuuttia enemmän11.9.2026 08:59:11 EEST | Tiedote
Turun yliopiston tutkimuksen mukaan etätyöpäivinä nukutaan hieman enemmän, mutta samalla istutaan enemmän ja liikutaan vähemmän kuin toimistotyöpäivinä.
Weisell-säätiö lahjoittaa Turun yliopistolle 100 000 euroa havaitsevan tähtitieteen alalle9.9.2026 12:30:27 EEST | Tiedote
Lahjoitus kohdennetaan tähtitieteeseen perustettavaan apulaisprofessuuriin ja apulaisprofessuurin tieteenalan tukemiseen. Uuden professuurin ala on havaitseva tähtitiede ja optiset havaintolaitteet.
Hästens skötsel, levnadsförhållanden och interaktion med ägaren formar dess karaktär9.9.2026 10:55:55 EEST | Pressmeddelande
En ny studie visar att hästens karaktär inte bara beror på gener, ålder eller ras, utan är också systematiskt kopplad till hur man håller, rider och sköter om hästen. Kvaliteten på relationen mellan ägaren och hästen spelar också en roll. Resultaten understryker vikten av dagliga vård- och hanteringsval för hästens karaktär och välbefinnande.
Hevosen hoito, elinolot ja vuorovaikutussuhde omistajaan muovaavat sen luonnetta9.9.2026 10:55:55 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että hevosen luonne ei riipu pelkästään perimästä, iästä tai rodusta, vaan liittyy systemaattisesti myös siihen, miten hevosta pidetään, ratsastetaan ja hoidetaan. Myös omistajan ja hevosen välisen suhteen laadulla on merkitystä. Tulokset korostavat jokapäiväisten hoitoon ja käsittelyyn liittyvien valintojen merkitystä hevosen luonteelle ja hyvinvoinnille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


