Saaristomeren ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu
27.8.2026 08:59:15 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Saaristomereltä on tunnistettu 46 ekologisesti merkittävää merialuetta. Kartoituksen tavoitteena on tukea meriluonnon suojelua ja luontoarvojen huomioimista alueidenkäytön suunnittelussa. Turku aikoo ottaa kartoituksen tiedot käyttöön kaupungin luonnonsuojelualueohjelman valmistelussa. Alueita esitellään tänään Turussa Itämeripäivän tapahtumassa.

Paikallisesti ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden selvitys toteutettiin Saaristomerellä vuosien 2025 ja 2026 aikana. Kartoitus tehtiin Kustavin, Taivassalon, Uudenkaupungin, Naantalin, Turun, Kaarinan, Salon, Kemiönsaaren ja Paraisten merialueilla. Selvitys on osa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (Velmu-ohjelma).
Saaristomeri on yksi Suomen monimuotoisimmista meriluontoalueista. Alueella esiintyy arvokkaita merenlahtia ja laguuneja, jääkauden muodostamia vedenalaisia harjuja ja hiekkapohjia sekä niiden välisiä mutaisia syvänteitä. Kaikkialla saaristossa tavataan myös monimuotoisia kallioriuttoja. Suolaisuuden vaihtelu ulkomereltä jokisuistoihin mahdollistaa sekä suolaisen että makean veden lajien esiintymisen Saaristomerellä.

Vastaava paikallisesti ekologisesti merkittävien alueiden määrittely valmistui pääkaupunkiseudulle vuonna 2022. Siinä Helsingin ja Espoon merialueilta tunnistettiin 24 merkittävää kohdetta. Tietoja on hyödynnetty esimerkiksi Helsingin uuden luonnonsuojeluohjelman valmistelussa.
Alueiden määrittely perustuu kansainvälisiin kriteereihin ja alueelliseen yhteistyöhön
Paikallisesti ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden (PEMMA-alueet) selvitys on sovellus vuonna 2020 valmistuneesta Suomen ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden (EMMA-alueet) määrittelystä. Alueiden määrittelyssä sovelletaan niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ekologisesti ja biologisesti merkittäviä merialueita kuvaavia EBSA-kriteerejä. Kriteereissä korostuvat muun muassa alueiden luonnontilaisuus ja harvinaisuus sekä alueiden merkitys uhanalaisille lajeille.
Saaristomerellä tehty työ perustuu vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa kerättyyn tietoon, jota täydennettiin vuonna 2025 lisäkartoituksilla. Paikallisesti merkittävien alueiden rajaus laadittiin meriasiantuntijoiden ja Saaristomeren paikallisten toimijoiden yhteisissä työpajoissa vuonna 2026. Työhön osallistui asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksen luontopalveluista, Luonnonvarakeskuksesta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta, ympäristöministeriöstä ja alueen kunnista.

Tulokset vahvistavat Saaristomeren ainutlaatuisuutta
Saaristomereltä tunnistettiin yhteensä 46 paikallisesti ekologisesti merkittävää vedenalaista meriluontoaluetta.
Vaikka työssä törmättiin myös Saaristomeren ongelmiin, kuten sameaan veteen, rihmalevämattoihin ja syanobakteerien muodostamaan leväpuuroon, moni alue teki vaikutuksen kokeneisiin kartoittajiin.
”Saaristomeren hiekkapohjilta löytyi hienoja meriajokasniittyjä, kallioriutoilta tärkeitä avainlajeja, kuten rakkohaurua ja sinisimpukoita, ja laguuneista useita ärviälajeja”, toteaa kenttäkartoituksia johtanut meribiologi Essi Keskinen Metsähallituksen luontopalveluista.
”Hienoimpia havaintoja olivat aiemmin tuntemattomat meriajokasniityt, jotka luontotyyppinä ovat vaarantuneita. Niiden joukossa näki usein ihastuttavia silo- ja särmäneuloja, jotka ovat trooppisten merihevosten kotimaisia serkkuja. Myös valtavan monilajiset putkilokasviniityt ja värikkäät punaleväriutat sykähdyttivät. Punaleväpohja on erittäin uhanalainen luontotyyppi. Kartoitustyössä löytyi myös Suomelle uusi Acrochaetium-suvun punalevälaji”, Essi Keskinen kertoo.

Työ tukee Saaristomeren suojelua ja ennallistamista
Paikallisesti ekologisesti merkittävien alueiden tunnistaminen ei aiheuta suoria velvoitteita vesialueiden omistajille tai kunnille. Tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää suojelusuunnittelussa, alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja lupaharkinnassa.
”Saaristomeren luontoarvojen kartoittaminen on tärkeää, koska rehevöityminen ja merialueiden voimakas käyttö ovat heikentäneet erityisesti sisä- ja välisaariston tilaa. Tunnistamalla luonnon kannalta arvokkaimmat alueet suojelu- ja ennallistamistoimia pystytään kohdentamaan tehokkaammin”, toteaa Velmu-ohjelman koordinaattori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta. ”On hienoa, että Saaristomeren PEMMA-alueet on nyt julkaistu Velmun karttapalvelussa, ja ne ovat kansalaisten, tutkijoiden ja suunnittelijoiden käytettävissä.”
Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio korostaa työn käytännön hyötyjä: ”Työ vastaa hyvin niihin tavoitteisiin, joita Turun kaupunki on omassa toiminnassaan edistänyt. Tietoa luontotyypeistä ja lajistosta voidaan hyödyntää alueiden käytön suunnittelussa ja Saaristomeren kunnostustarpeiden arvioimisessa.”
”Otamme kartoituksista saadun tiedon heti käyttöön Turun ensimmäisen luonnonsuojelualueohjelman valmistelussa”, Vainio kertoo. ”Näin työ tukee sekä Saaristomeren suojelua että kansallisia ennallistamistavoitteita."
Saaristomeren ekologisesti merkittäviä alueita esitellään tänään 27. elokuuta Turussa kaikille avoimessa Itämeripäivän yleisötapahtumassa. Saaristomeren upeimpiin vedenalaisiin luontokohteisiin tutustutaan kuvien ja videoiden avulla Forum Marinumin auditoriossa tasatunnein kello 16, 17 ja 18.

Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 742, etunimi.sukunimi@syke.fi
Suunnittelija Jaakko Haapamäki, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 281, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio, Turun kaupunki, p. 044 907 5827, etunimi.sukunimi@turku.fi
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Essi Keskinen, Metsähallitus luontopalvelut, p. 040 754 4525, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat





Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Finland's cormorant population decreased by seven per cent14.9.2026 08:22:00 EEST | Press release
Both the number of nests and the number of occupied colonies were clearly below the levels of the previous two years.
Finlands skarvpopulation minskade med sju procent14.9.2026 08:21:00 EEST | Pressmeddelande
Både antalet bon och antalet bebodda kolonier låg klart under nivån för de två föregående åren.
Suomen merimetsokanta pieneni seitsemän prosenttia14.9.2026 08:20:00 EEST | Tiedote
Sekä pesien että asuttujen yhdyskuntien määrä jäi selvästi kahden edellisvuoden tasoa pienemmäksi.
Nostot medialle 14.–18.9.2026: Miten merimetsokanta kehittyi? Jo 91 kuntaa haluaa lisätä kasviproteiinia ruokapalveluissaan, uusi opas kokoaa keinot10.9.2026 13:55:31 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme