Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Budjettiriihessä tarvitaan päätöksiä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi

27.8.2026 11:28:19 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Vaikka Suomen taloudessa näyttäisi vihdoinkin tapahtuneen käänne kasvuun, ennustetaan työttömyyden pysyvän poikkeuksellisen korkealla vielä pitkään. Hallitukselta tarvitaan nyt vaikuttavia toimia erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, peräänkuuluttaa Kuntaliiton työvaliokunta kannanotossaan 27.8.2026.

-Tarvitsemme budjettiriihessä päätöksiä, jotka parantavat pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta. Ihmisten paluuta työelämään on helpotettava. Tämä keventäisi myös kuntien sakkomaksutaakkaa, Kuntaliiton työvaliokunnan puheenjohtaja Ilmari Nurminen kiteyttää.

Tilinpäätöstietojen mukaan kuntien vastuulle on tullut 300 miljoonaa sellaisia kustannuksia, joita valtio ei korvannut TE-uudistuksessa. Kompensoitu taso ylittyi TE-palveluissa 100 miljoonalla ja etuusmenoissa 80 miljoonalla. Lisäksi kuntien rahoitus toimeentulotuesta kasvaa 120 miljoonaa.

Työttömyyden pitkittyminen lisää kuntien kustannuksia montaa eri kautta ja hidastaa kuntien tulopohjan kasvua.

Kunnat ja kaupungit kamppailevat sopeuttamispaineiden kanssa, mikä aiheutuu palkkojen noususta, väestörakenteen muutoksista, valtionosuusleikkauksista sekä lisääntyvistä tarpeista tehdä investointeja.

Valtio rahoittaa entistä vähemmän kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Rahoitus vähenee entisestään ensi vuonna, kun kevään kehysriihessä päätetty lisäleikkaus kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksiin toteutuu. Leikkaukset kohdistuvat suoraan kuntien peruspalveluihin eli varhaiskasvatukseen, koulutukseen sekä työllisyys- ja kotoutumispalveluihin.

-Kunnat eivät voi kantaa loputtomasti vastuuta uusista ja kasvavista tehtävistä ilman riittävää rahoitusta tai vastaavan suuruisien tehtävien karsimista. Leikkaukset osuvat suoraan palveluihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmisten hyvinvoinnin että Suomen tulevan kasvun kannalta, Ilmari Nurminen toteaa.

Kuntaliiton työvaliokunta edellyttää kannanotossaan, että hallitusohjelmaan kirjatut uudistukset viedään maaliin, kuten kiinteistöverouudistus ja matkailuveron mahdollistaminen. Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiselle on luotava edellytyksiä parlamentaarisessa kuntien tulevaisuustyössä.

-Suomen talous tarvitsee kasvua, mutta kasvun edellytyksiä syntyy vain vahvistamalla kuntien ja kaupunkien toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia investoida ihmisiin, osaamiseen ja toimivaan infraan. Nyt tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa siihen, miten hyvin kunnat pystyvät tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta, Nurminen jatkaa.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että osaavan työvoiman saatavuus turvataan, kun työvoiman kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Työttömille maksettavan palkkatuen tulisi jatkossa kartuttaa työssäoloehtoa, ja työttömyyden aikaisen opiskelun tulisi ainakin määräaikaisesti katkaista kuntien sakkomaksuvastuu.

Liite:

Kuntaliiton työvaliokunnan kannanotto luettavissa kokonaisuudessaan Kuntaliiton verkkosivuilla.

Lisätiedon antajat:

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, p. 050 575 9090

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye