Seminaari: Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa
28.8.2026 15:21:51 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Kutsu
Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja miten se vaikuttaa toimeentuloon ja työuriin? Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushankkeen päätösseminaarissa esitellään uutta tutkimustietoa alustatyöntekijöiden työmarkkina-asemasta, tuloista ja työn yhdistämisestä muuhun työhön.
Mitä alustatyö Suomessa oikeastaan on, ketkä sitä tekevät ja miten se kytkeytyy työuriin, toimeentuloon ja yrittäjyyteen?
Lämpimästi tervetuloa Laboren ja Eläketurvakeskuksen järjestämään Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa -tutkimushankkeen päätösseminaariin maanantaina 28.9. klo 13–14.30 Helsingin yliopiston Tiedekulman Fönsteriin (Yliopistonkatu 4, Helsinki).
Digitaaliset alustat ovat viime vuosina muuttaneet työn tekemisen tapoja ja luoneet uusia mahdollisuuksia yhdistää työtä, yrittäjyyttä, opiskelua ja muita toimeentulon lähteitä. Samalla alustatyö on herättänyt keskustelua työntekijöiden asemasta, sosiaaliturvasta, työehdoista ja työmarkkinoiden muutoksesta.
Tutkimushankkeessa on ensimmäistä kertaa yhdistetty kansallisesti edustavaa kyselyaineistoa ja rekisteritietoja alustatyöntekijöiden toimeentulon, työmarkkina-aseman ja työurien tarkasteluun Suomessa. Tutkimusesitysten jälkeen käydään paneelikeskustelu, jossa työelämän ja alustatalouden asiantuntijat pohtivat tutkimustulosten merkitystä työn tulevaisuudelle, sääntelylle, yrityksille ja työntekijöille.
Aika: maanantaina 28.9. klo 13–14.30
Paikka: Tiedekulma, Fönster (1. kerros), Yliopistonkatu 4, Helsinki
Ilmoittaudu tästä!
Seminaarin ohjelma:
Hankkeen ja loppuraportin yleisesittely, Merja Kauhanen, Labore
Hankkeen tarkempien tulosten esittely:
- Alustatyön taustatekijät, heterogeenisuus ja usean työn tekeminen, Merja Kauhanen, Labore
- Alustatyöntekijöiden tulot ja työllisyys, Aart-Jan Riekhoff ja Susanna Sten-Gahmberg, Eläketurvakeskus
Paneelikeskustelu:
- Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
- Liisa Hanén, Mikro- ja yksinyrittäjät ry
- Olli Koski, Wolt
- Annika Rönni-Sällinen, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Tilaisuuden juontaa Elina Päivinen, Eläketurvakeskus
Ilmoittaudu seminaariin tästä 11.9. mennessä. Paikkoja on rajoitetusti. Seminaariin ei ole etäosallistumismahdollisuutta. Ilmoittautumisen yhteydessä voit tilata sähköpostitse vahvistuksen ilmoittautumisestasi.
Tervetuloa!
Tutkimushanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme