Suomen BKT jatkoi kasvussa, mutta pikaennokon lukemasta jäätiin selvästi

Suomen talouden elpyminen jatkui toisella vuosineljänneksellä, mutta se ei tuoreiden tilastojen mukaan ollut aivan niin vahvaa kuin Tilastokeskuksen aiemmin julkaisema pikaennakko enteili. Sen lisäksi, että 2. vuosineljänneksen kasvulukema jäi selvästi pikaennakkoa maltillisemmaksi, myös 1. vuosineljänneksen kvartaalikasvu tarkentui nyt hieman alaspäin 0,8 prosenttiin aiemmasta 0,9 prosentista.

Pikaennakon kasvulukemat usein tarkentuvat, kun nämä ensimmäiset kansantalouden tilinpidon -tilastot julkaistaan. Tällä kertaa pikaennakon kvartaalikasvun lukema tarkentui varsin selvästi alaspäin. Tästä huolimatta BKT:n vuosikasvu ylsi 2. vuosineljänneksellä 1,6 prosenttiin.

”Suomen BKT:n kasvulukeman jääminen selvästi pikaennakkoa maltillisemmaksi on tietysti harmillista. Ennakko-odotuksiin nähden pettymys aamun tilastoissa oli se, että kotitalouksien kulutus ei enää jatkanut vuoden alun vahvaa elpymistään. Kokonaisuutena Suomen talous on kuitenkin kasvanut alkuvuoden odotuksia vahvemmin”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen sanoo.

Yksityinen kulutuksen kasvu jäi 2. vuosineljänneksellä vain 0,1 prosenttiin edellisestä neljänneksestä, joten 1. vuosineljänneksellä nähty yli prosentin kasvu lähes tyrehtyi. Ainoastaan palveluiden kulutus oli kasvussa, kun taas kestävien kulutustavaroiden ja ennen kaikkea lyhytikäisten tavaroiden kulutus supistui tuntuvammin.

Investoinnit supistuivat 2. vuosineljänneksellä peräti 8,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että 1. vuosineljänneksellä ne kasvoivat voimakkaasti, kun silloin julkisiin investointeihin kirjattiin Suomelle toimitettavia hävittäjiä. 2. vuosineljänneksellä tällaisia hävittäjäkirjauksia ei tehty. Yksityiset investoinnit olivat kuitenkin yhä hienoisessa kasvussa, vaikkakin rakennusinvestoinnit kääntyivät uudestaan supistumisen puolelle.

BKT:n kasvua tuki merkittävästi ulkomaankauppa erittäin vahvan tavaraviennin ansiosta. Tavaravienti kasvoi lähes 10 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tilastokeskuksen mukaan tavaravienti kasvoi laajemminkin, mutta osaltaan sitä tuki kesäkuun lopulle ajoittunut ison risteilijäaluksen toimitus. Palveluvienti hieman supistui, joten vienti kokonaisuudessaan kasvoi vajaa 6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Myös tuonti jatkoi kasvussa, mutta se oli enemmän palvelutuonnin varassa.

Aamulla julkistettuihin BKT-tilastoihin saattaa Tilastokeskukselta tulla tarkentumisia 18. syyskuuta. 

Luottamusbarometrit vahvistavat kasvunäkymiä

Suomen taloudesta on saatu kesän aikana aiempaa myönteisempiä uutisia, ja näille saatiin jatkoa jo aiemmin tällä viikolla.

Kulutusnäkymän kannalta merkittävä muutos on ollut kuluttajien luottamuksen elpyminen viime kuukausien aikana. Eilen julkaistujen barometrien mukaan kuluttajien luottamus palautui elokuussa yli neljän vuoden tauon jälkeen keskimääräiselle tasolle. Kuluttajien arviot omasta ja Suomen taloudesta ovat kesän aikana selvästi kohentuneet.

”Myös kotitalouksien taloudelliset puskurit ovat vahvistuneet, kun varoja on jo pitkään kertynyt talletuksiin ja sijoituksiin. Vaikka aamun BKT-tilastoissa kotitalouksien kulutuksen kasvu jäi harmittavan vaimeaksi, niin viime kuukausien kuluttajien luottamuksen elpyminen luo hyvät edellytykset sille, että aiempaa suurempi osa varoista suuntautuisi jatkossa myös kulutukseen”, Ronkanen arvioi.

Luottamukseen vaikuttaa merkittävästi myös työmarkkinatilanne, mikä on edelleen pysynyt haastavana. Toisaalta käänteestä parempaan on jo merkkejä: avoimien työpaikkojen määrä on lähtenyt hienoiseen kasvuun, ja yritysten rekrytointiaikeet enteilevät työllisyyteen käännettä parempaan.

”BKT:n vuosikasvun vauhdittuminen yli 1,5 prosentin lukemiin vankistaa yritysten rekrytointiaikeita ja tämä enteilee myös työttömyysasteen laskua loppuvuoden aikana. Tiistaina julkaistut heinäkuun työmarkkinatilastot viittasivat siihen, että työttömyysasteen huippu saattaa olla jo saavutettu”, Ronkanen jatkaa.

Suhdannenäkymän kohenemista tukee myös yritysten luottamuksen jatkaminen nousutrendillä elokuussa. Vähittäiskaupan luottamus oli erittäin vahvaa, ja teollisuuden myönteinen kehitys pysyi yllä. Myös palvelualat elpyivät ja rakentamisen luottamus oli pienestä notkahduksesta huolimatta edelleen keskimääräisellä tasolla. Näin ollen kaikkien neljän päätoimialan luottamus oli vähintään pitkän aikavälin keskimääräisellä tasolla, mitä on viimeksi nähty helmikuussa 2022.

Yritysluottamuksen vahvistuminen entisestään tukee yksityisten investointien kasvunäkymiä.

”Suomen taloussuhdanne on kokonaisuutena vahvistunut ja useat talousmittarit osoittavat myönteiseen suuntaan. Silti talousympäristössä on edelleen myös riskejä, joista merkittävimpinä näkymiä varjostavat korkojen viimeaikainen nousu sekä kansainvälisestä politiikasta kumpuava yleinen epävarmuus”, Ronkanen toteaa.

Suomen BKT:n kasvuvauhti näyttäisi tänä vuonna yltävän kevään ja kesän ennusteita vahvemmaksi. S-Pankki ennusti kesäkuussa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia. Nämä aamun BKT:n kasvulukemat sekä viime kuukausien vahvistuneet luottamusbarometrit enteilevät 1,5 prosentin tai hieman sen yli olevaa BKT:n kasvua vuodelle 2026.

S-Pankin seuraava talousennuste julkaistaan 6. lokakuuta.