Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla
2.9.2026 06:30:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.
Tutkimus perustuu Suomen eduskunnan puheaineistoon vuosilta 1948–2018, jonka analysoinnissa hyödynnettiin suurteholaskentaresursseja. Tutkijat mittasivat tilastollisella tekstianalyysillä, kuinka erilaista nais- ja mieskansanedustajien kielenkäyttö on ollut eri aikoina. Tilastollinen malli käy läpi eduskuntapuheissa käytettyjä sanapareja ja mittaa, kuinka hyvin puhujan sukupuolen voi päätellä käytettyjen sanojen perusteella, samalla puolue-erot kontrolloiden. Mitä helpompaa tämä päättely on, sitä suurempia ovat erot nais- ja mieskansanedustajien puheiden välillä. Vuonna 2018 noin 60 sanaparin perusteella puhujan sukupuoli olisi voitu päätellä noin 75 prosentin todennäköisyydellä. Sukupuolten väliset puhe-erot olivat samalla mittarilla jopa suurempia kuin aiemmassa tutkimuksessa (Simola ym. 2024) havaitut vasemmiston ja oikeiston väliset erot.
Tutkimuksessa havaitaan myös, että erot eivät johdu vain siitä, että naiset ja miehet puhuvat eri aiheista. Erot ovat jopa suurempia aiheiden sisällä eli siinä, miten samoista aiheista puhutaan.
Käänne tapahtui 1960-luvulla
Suurin muutos puhe-eroissa tapahtui 1940-luvun lopulta 1970-luvun alkuun. Samanaikaisesti naisten osuus eduskunnan paikoista nousi noin 10–20 prosentin tasolle. Tutkimuksessa tätä tarkastellaan niin sanotun kriittisen massan näkökulmasta.
”Muutos ei selity vain sillä, että eduskuntaan tuli uusia naisia, sillä myös jo eduskunnassa aiemmin toimineet naiset muuttivat sitä, mistä he puhuivat samoihin aikoihin, kun naisten edustus kasvoi voimakkaasti. Tämä viittaa siihen, että kyse oli laajemmasta poliittisen ympäristön muutoksesta, joka tapahtui samaan aikaan edustuksen kasvun kanssa”, sanoo Laboren erikoistutkija Jeremias Nieminen.
Naiset nostivat esiin hyvinvointivaltion keskeisiä kysymyksiä
1960- ja 1970-luvut olivat suomalaisen hyvinvointivaltion voimakkaan rakentamisen aikaa. Naiskansanedustajat olivat tutkimuksen tulosten mukaan miehiä useammin äänessä koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaalipolitiikkaan, perheisiin ja lapsiin liittyvissä kysymyksissä. Samalle ajanjaksolle osuivat esimerkiksi sairausvakuutusjärjestelmän perustaminen, peruskoulu-uudistus ja päivähoitolaki. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että naiskansanedustajat olisivat aiheuttaneet kyseiset uudistukset.
Tutkijat ja rahoitus
Tutkimuksen toteuttivat Jeremias Nieminen (Labore & Turun yliopisto), Ilona Lahdelma (Universidad Carlos III de Madrid), Salla Simola (Wolt) sekä Janne Tukiainen (Turun yliopisto).
Tutkimus julkaistaan European Journal of Political Economy -lehdessä. Tutkimukseen liittyvää työtä on rahoittanut European Research Council (ERC, INTRAPOL, 101045239).
Tutkimus:
Jeremias Nieminen, Ilona Lahdelma, Salla Simola, Janne Tukiainen,
"Evolution of women’s descriptive and substantive representation: Evidence from 70 years of parliamentary debates", European Journal of Political Economy, Volume 95, 2026. https://doi.org/10.1016/j.ejpoleco.2026.102895.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jeremias Nieminenerikoistutkijajulkinen talous
Puh:050 5496 038jeremias.nieminen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme