Muiden rahoituslaitosten myöntämistä yrityslainoista suurin osa pk-yrityksille
2.9.2026 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Vuoden 2026 toisella neljänneksellä uusia yrityslainoja nostettiin muista rahoituslaitoksista vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kesäkuussa muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kanta supistui ja pankkien kasvoi. Vuoden 2026 aikana muiden rahoituslaitosten ja pankkien myöntämien yrityslainojen kannan keskikorot ovat nousseet.

Suomalaiset yritykset 1 nostivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä uusia lainoja 2 muista rahoituslaitoksista 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 29 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä nostetuista yrityslainoista 224 milj. euroa oli factoringrahoitusta 3, 168 milj. euroa rahoitusleasingia ja suurin osa (593 milj. euroa) ns. tavanomaisia yrityslainoja. Uusien yrityslainanostojen keskikorko oli 5,65 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana se oli 4,98 %. Vastaavana aikana pankeista 4 nostettiin uusia yrityslainoja 5 runsaasti (lähes 8 mrd. euron edestä) eli 13 % enemmän kuin vuosi sitten. Hieman yli puolet vuosineljänneksen nostoista tehtiin kesäkuun 2026 aikana.
Muut rahoituslaitokset ovat myöntäneet suurimman osan uusista lainoista pk-yrityksille 6. Tammikuun 2025 –kesäkuun 2026 aikana uusista yrityslainoista 63 % 7 myönnettiin pk-yrityksille ja 37 % suurille yrityksille. Pankkien yrityslainakannan lainoista hieman alle puolet oli myönnetty pk-yrityksille.
Muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kanta supistui ja pankkien kasvoi kesäkuussa
Muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kanta oli kesäkuun lopussa 5,0 mrd. euroa ja sen vuosimuutos −5,6. Yrityslainakanta on supistunut vuoden 2025 syyskuusta lähtien. Kesäkuun lopussa pankkien myöntämien yrityslainojen kanta oli 64,3 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 3,3 %.
Rahoitusleasingin osuus muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kannasta on kasvanut jo lähes 70 prosenttiin. Vastaavasti pankkien myöntämien yrityslainojen kannasta vain 6 % oli rahoitusleasingia, ja suurin osa (85 %) lainoista oli tavanomaisia yrityslainoja.
Vuoden 2026 aikana yrityslainakannan keskikorot ovat nousseet
Kesäkuun 2026 lopussa muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kannan keskikorko oli 4,50 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 4,11 %. Muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen keskikoroissa on eroja toimijoiden välillä. Esimerkiksi kesäkuussa yritysrahoitusyhtiöiden myöntämien lainojen kannan keskikorko oli 24,51 %, factoringyhtiöiden 17,53 %; vastaavasti vientiluottoyritysten, valtio-omisteisten ja pankkien rahoitusyhtiöiden myöntämien yrityslainojen keskikorko oli 3,72 %. Kesäkuussa 2026 pankkien myöntämien yrityslainojen kannan keskikorko oli 3,75 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,67 %.
Euriborkorkojen kehitys vaikuttaa yrityslainojen korkoihin Suomessa. Kesäkuun 2026 lopussa muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kannasta 79 % oli euriborsidonnaisia lainoja ja 19 % kiinteäkorkoisia ja pankkien myöntämien yrityslainojen kannasta euriborsidonnaisia lainoja oli 84 % ja kiinteäkorkoisia 12 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi.
Seuraava muiden rahoituslaitosten tilastotiedote julkaistaan 3.12.2026 klo 10.
1 Pl. asuntoyhteisöt.
2 Uudet lainanostot ja niistä ilmoitetut tiedot eivät sisällä tili- ja korttiluottoja tai non-recourse factoringia.
3 Factoringrahoitus on lyhytaikaista myyntisaatavien rahoitusta, jossa yritys panttaa myyntisaataviaan eli laskuja luottoa vastaan.
4 Suomessa toimivat luottolaitokset.
5 Pl. asuntoyhteisöt.
6 Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) määritelmä (linkki).
7 Laskelmista on jätetty pois lainat, joissa ei ole raportoitu yrityksen koko tietoa.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut29.10.2026 15:18:01 EET | Pressmeddelande
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade i dag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä29.10.2026 15:18:01 EET | Tiedote
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
En överföring i euro är ofta det förmånligaste alternativet för betalningar mellan de nordiska länderna28.10.2026 11:15:00 EET | Nyheter
Enligt en gemensam studie som tagits fram av centralbankerna i Danmark, Finland, Island, Norge och Sverige medför betalningar mellan de nordiska länderna fortfarande betydande kostnader för hushållen. I studien granskas kostnaderna för överföringar och kortbetalningar mellan de nordiska länderna.
Euromääräinen tilisiirto on Pohjoismaiden välillä usein edullisin vaihtoehto28.10.2026 11:15:00 EET | Uutinen
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin keskuspankkien yhteisen raportin mukaan Pohjoismaiden välisestä maksamisesta aiheutuu kotitalouksille edelleen merkittäviä kustannuksia. Raportissa tarkastellaan Pohjoismaiden välisten tilisiirtojen ja korttimaksujen kustannuksia.
Bank transfers between Nordic countries are often cheapest when denominated in euros28.10.2026 11:15:00 EET | News
According to a joint report by the central banks of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, cross-border payments between Nordic countries still generate significant costs for households. The report examines the costs of making bank transfers and card payments between the Nordic countries.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme