Selvitys: Nuorisotyön ammattilaiset jäävät sivuun nuorisorikollisuutta ehkäisevässä, valtakunnallisessa työssä

2.9.2026 14:23:04 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kuntaliitto toteutti kuntien nuorisotoimille kyselyn nuorisorikollisuutta ehkäisevän Ankkuritoiminnan tilanteesta, laadusta ja kehittämistarpeista alkuvuonna 2026. Vastauksia saatiin 117 nuorisotyöntekijältä 97 kunnasta, kaikilta hyvinvointialueilta. 

– Vastauksista nousee kolme haastetta: nuorisotyön rooli jää monissa kunnissa liian vähäiseksi, toiminta käynnistyy usein vasta ongelmien jo kärjistyttyä ja toimintamallin rakenteisiin sekä käytäntöihin liittyy epäselvyyksiä, jotka vaikeuttavat yhteistyötä ja nuorten ohjautumista palvelun piiriin, sanoo erityisasiantuntija Elsa Mantere.

Ankkuritoiminta on yksi keskeisimmistä tavoista ehkäistä nuorten pahoinvointia ja rikoksilla oireilua Suomessa. Ankkuri on laajasti levinnyt moniammatillinen työmuoto, joka tarjoaa nuorille oikea-aikaista tukea heidän hyvinvointinsa parantamiseen ja rikosten ehkäisyyn.  

Toimintaa koordinoi sisäministeriö, ja työ perustuu poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisotoimen asiantuntijoiden yhteistyöhön. Kuntaliitto osallistuu nuorisotyötä ja Ankkuritoimintaa kehittäviin kansallisiin yhteistyöryhmiin. 

Nuorisotyön osaamista ei hyödynnetä kaikkialla täysimääräisesti 

Selvityksen mukaan nuorisotyö jää useissa kunnissa Ankkuritoiminnan ulkopuolelle tai on mukana vain rajallisesti. Syitä tähän ovat muun muassa tiedonkulun haasteet, roolien tunnistamattomuus ja resurssipula sekä nuoristoimessa että poliisissa. Kuitenkin nuorisotyötä pidetään Ankkuritoiminnassa tärkeänä ja arvostettuna kumppanina. Nuorisotyöntekijöiden katsotaan tuntevan nuorten arkea, ilmiöitä ja toimintaympäristöjä sekä madaltavan nuorten kynnystä osallistua toimintaan.  

Tästä huolimatta nuorisotyön rooli ei toteudu kaikkialla tarkoituksenmukaisesti, myöskään silloin, kun nuorisotoimella olisi resursseja osallistua Ankkuritoimintaan. Erityisesti pienissä kunnissa koetaan, että tieto, resurssit ja osallistumismahdollisuudet keskittyvät suuriin kaupunkeihin. 

Sama haaste nousi vahvasti esiin myös vuoden takaisessa kyselyssä, eikä tilanne vaikuta valtakunnan tasolla parantuneen vuodessa. 

– Nuorisotyö tuo Ankkuritoimintaan ainutlaatuista tietoa nuorten elämästä, ilmiöistä ja arjen haasteista. Sen asiantuntemuksen vahvempi hyödyntäminen voisi tukea toimintamallin vaikuttavuutta merkittävästi. Koska resurssit ovat monissa kunnissa niukat, tarvittaisiin enemmän rohkeasti toimiala- ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä, projektikoordinaattori Tatu Keitaanniemi pohtii. 

Ennaltaehkäisevä työ jää liian vähälle huomiolle 

Ankkuritoiminnan tavoitteena on puuttua ongelmiin mahdollisimman varhain. Selvityksen perusteella käytännöt painottuvat kuitenkin usein tilanteisiin, joissa huoli ja tilanne on jo eskaloitunut rikoksiin tai väkivaltaan ja johtanut rikosilmoituksiin ja/tai lastensuojeluilmoituksiin. Selvityksestä ilmenee, että nuoria ohjautuu toimintaan ylivoimaisesti eniten rikosilmoitusten ja lastensuojeluilmoitusten kautta.  

Vastaajat toivovat matalamman kynnyksen ohjausväyliä, laajempia mahdollisuuksia ohjata nuoria toimintaan sekä nykyistä vahvempaa painotusta varhaiseen puuttumiseen. Vastaajien mielestä rikos- tai lastensuojeluprosessi ei saisi olla ensisijainen tai ainoa reitti Ankkuritoiminnan piiriin.

Toimintamalliin kaivataan enemmän selkeyttä ja yhteisiä käytäntöjä 

Monissa kunnissa on epäselvää, miten Ankkuritoiminta alueella toimii, kuka voi ohjata nuoria toiminnan piiriin, miten tietoa vaihdetaan ja mikä eri toimijoiden rooli on. 

Sote-uudistus, resurssimuutokset sekä toiminnan paikalliset erot ovat lisänneet epävarmuutta toimintatavoista. Osa vastaajista kertoo havainneensa toiminnan supistumista tai hiipumista viime vuosina.  

Vastaajat toivovat yhteisten toimintatapojen vahvistamista, viestinnän kehittämistä sekä valtakunnallisen toimintamallin tunnettuuden lisäämistä. Tavoitteena on varmistaa, että nuoret saavat yhdenvertaisesti tukea asuinpaikastaan riippumatta.  

– Ankkuritoiminnan perusajatus on erittäin vahva: eri alojen ammattilaiset yhdistävät osaamisensa nuoren parhaaksi. Jotta toimintamalli voi vastata nykyisiin haasteisiin parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan yhteistä ymmärrystä tavoitteista, riittäviä resursseja sekä toimivaa yhteistyötä kaikkien keskeisten toimijoiden välillä, Elsa Mantere sanoo. 

– Kuntaliiton tavoite seuraavalle hallituskaudelle on, että nuorten turvallisuutta edistävälle viranomaistyölle varmistetaan pysyvät ja riittävästi resursoidut yhteistyörakenteet esimerkiksi turvaamalla Ankkuritoiminnan kattavuus. Lisäksi järjestäytyneen rikollisuuden varhaisen vaiheen ennaltaehkäisyä on vahvistettava kehittämällä viranomaisten tiedonvaihtoa, yhteistä tilannekuvaa ja moniammatillista yhteistyötä erityisesti paikallistasolla, Tatu Keitaanniemi summaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere, 050 565 0306, elsa.mantere@kuntaliitto.fi

Väkivaltaa vastaan -hankkeen projektikoordinaattori Tatu Keitaanniemi, 050 477 9005, tatu.keitaanniemi@kuntaliitto.fi

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye