UKK-instituutti

Liikkumisen terveysyhteydet riippuvat liikkumisen tehon määritystavasta

15.9.2026 07:12:00 EEST | UKK-instituutti | Tiedote

Jaa

Runsaampi kevyt liikkuminen oli yhteydessä parempaan kestävyyskuntoon, myönteisempään koettuun terveyteen ja elämänlaatuun sekä vähäisempään masennusoireiluun. Reippaan tai rasittavan liikkumisen yhteydet terveyteen vaihtelivat sen mukaan, miten liikkumisen teho määriteltiin. Tuore tulos perustuu UKK-instituutin väestötutkimusaineistoihin.

Suurempi päivittäinen kevyen liikkumisen määrä oli yhteydessä parempaan koettuun terveyteen, parempaan fyysiseen ja henkiseen elämänlaatuun sekä vähäisempään masennusoireiluun riippumatta siitä, miten liikkumisen teho määritettiin.
Suurempi päivittäinen kevyen liikkumisen määrä oli yhteydessä parempaan koettuun terveyteen, parempaan fyysiseen ja henkiseen elämänlaatuun sekä vähäisempään masennusoireiluun riippumatta siitä, miten liikkumisen teho määritettiin. Janne Viiala UKK-instituutti

Reippaan tai rasittavan liikkumisen yhteyksiä kestävyyskuntoon ja koettuihin terveyden osoittimiin on tutkittu paljon, mutta kevyen liikkumisen merkitystä on tarkasteltu huomattavasti vähemmän.

Onko liikkumisen teho kaikille sama? 

Liikkumisen teho voidaan määrittää joko absoluuttisten tai yksilön kuntotasoon suhteutettujen raja-arvojen perusteella. Absoluuttiset raja-arvot ovat kaikille yhtenevät, kun taas suhteutetut raja-arvot perustuvat yksilön kestävyyskuntoon. Suhteutettujen raja-arvojen hyödyntäminen edellyttää mitattua tietoa sekä liikkumisesta että kestävyyskunnosta, mutta tällaisia aineistoja on väestötutkimuksissa toistaiseksi niukasti saatavilla. 

Tutkimus perustui KunnonKartta-väestötutkimuksen aineistoihin, jossa oli mukana 3 587 työikäistä aikuista. He osallistuivat kuuden minuutin kävelytestiin, käyttivät liikemittaria viikon ajan ja vastasivat lisäksi kyselyyn.

Tehon määritystapa vaikuttaa liikkumisen määrään ja terveysyhteyksiin 

Absoluuttisiin raja-arvoihin perustuvan määrittelyn mukaan osallistujat liikkuivat kevyesti keskimäärin 3,6 tuntia päivässä ja reippaasti tai rasittavasti 48 minuuttia päivässä. Kuntotasoon suhteutettujen raja-arvojen perusteella vastaavat ajat olivat 4,1 tuntia ja 19 minuuttia päivässä. Tehon määritystapa vaikutti siten erityisesti reippaan tai rasittavan liikkumisen määrään. 

Fyysiseltä kunnoltaan heikoimmille osallistujille kertyi vähemmän kevyttä liikkumista sekä absoluuttisten että kuntotasoon suhteutettujen raja-arvojen mukaan tarkasteltuna. Lisäksi he liikkuivat absoluuttisilla raja-arvoilla mitattuna vähemmän reippaasti tai rasittavasti kuin parempikuntoiset osallistujat. Kuntotasoon suhteutettuna tulos oli kuitenkin päinvastainen: heikoimmassa kunnossa oleville kertyi enemmän reipasta tai rasittavaa liikkumista kuin paremmassa kunnossa oleville.

Suurempi päivittäinen kevyen liikkumisen määrä oli yhteydessä parempaan koettuun terveyteen, parempaan fyysiseen ja henkiseen elämänlaatuun sekä vähäisempään masennusoireiluun riippumatta siitä, miten liikkumisen teho määritettiin. Vastaavia yhteyksiä havaittiin myös absoluuttisten raja-arvojen perusteella määritetyn reippaan tai rasittavan liikkumisen osalta.

− Tulokset osoittavat, että arviot liikkumisen määrästä ja sen yhteyksistä terveyteen vaihtelevat sen mukaan, määritetäänkö reippaan tai rasittavan liikkumisen teho absoluuttisten raja-arvojen vai yksilön kuntotason perusteella, toteaa UKK-instituutin johtava tutkija Pauliina Husu.

Sen sijaan kuntotaso ei näyttänyt vaikuttavan kevyen liikkumisen terveysyhteyksiin.

Eri tavat määrittää liikkumisen tehoa tarjoavat toisistaan poikkeavia, mutta toisiaan täydentäviä näkökulmia liikkumisen kokonaisuuteen. Useimmissa aiemmissa tutkimuksissa liikkumisen teho on määritetty ainoastaan absoluuttisten raja-arvojen avulla. Tulevissa tutkimuksissa ja liikkumisen edistämisen käytännöissä olisi kuitenkin hyödyllistä huomioida myös yksilön kuntotaso aina, kun se on mahdollista.

Alkuperäinen tutkimusjulkaisu: Husu ym. Associations of Light and Moderate-to-Vigorous Physical Activity with Health-Related Outcomes: Findings from the FINFIT 2017 and 2021 studies, Annals of Medicine 2026, https://doi.org/10.1080/07853890.2026.2728180

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suurempi päivittäinen kevyen liikkumisen määrä oli yhteydessä parempaan koettuun terveyteen, parempaan fyysiseen ja henkiseen elämänlaatuun sekä vähäisempään masennusoireiluun riippumatta siitä, miten liikkumisen teho määritettiin.
Suurempi päivittäinen kevyen liikkumisen määrä oli yhteydessä parempaan koettuun terveyteen, parempaan fyysiseen ja henkiseen elämänlaatuun sekä vähäisempään masennusoireiluun riippumatta siitä, miten liikkumisen teho määritettiin.
Janne Viiala UKK-instituutti
Lataa

Linkit

Tutkitusti terveellistä ja turvallista liikkumista

UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva tutkimus- ja asiantuntijakeskus. Edistämme terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä liikkumista, vähentämällä paikallaanoloa sekä ehkäisemällä liikuntavammoja ja iäkkäiden kaatumisia. Tuotamme tutkittua tietoa muun muassa väestön liikkumisesta ja fyysisestä toimintakyvystä päätöksenteon ja ammattilaisten tueksi.

ukkinstituutti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti

Huoltajat kaipaavat tukea lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistämiseen – äänessä 1838 vastaajaa4.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Huoltajat kokevat lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistämisen tärkeänä, selviää maaliskuussa 2026 toteutetusta laajasta kyselystä. Kyselyssä kartoitettiin, millaista tukea huoltajat ja heidän lapsensa tai nuorensa tarvitsevat terveellisten elintapojen, kuten liikkumisen, ravitsemuksen ja unen edistämiseen. Kyselyyn vastasi 1838 huoltajaa Lapin, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueelta ja sen toteutti Lapin hyvinvointialue.

Lapin lapset ja nuoret kertoivat yli tuhat arkeen sopivaa ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen edistämiseksi18.3.2026 12:00:00 EET | Tiedote

Lapin hyvinvointialue kysyi lasten ja nuorten ratkaisuja liikkumisen lisäämiseen ja elintapojen puheeksiottoon. Tavoitteena oli tuoda lasten ja nuorten oma ääni kuuluviin: mikä saisi heidät liikkumaan enemmän arjessa ja millä tavoin he toivovat aikuisten puhuvan elintavoista. Vastauksina saatiin yli 1 100 ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen tueksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye