Työntekijä joutui paperikoneen nielun vetämäksi – yhtiölle ja sen edustajille tuomio työturvallisuusrikoksesta

Paperikoneella työskennelleelle työntekijälle sattui huhtikuussa 2024 tapaturma. Työntekijä oli, puhdistaessaan paperikonetta koneen käydessä, huomannut paperimassakokkareen koneen vetotelassa. Hän oli yrittänyt pyyhkäistä kädellään paperimassapalloa pois telasta, jolloin hänen kätensä oli tarttunut viiran ja vetotelan muodostamaan nieluun. Kone oli vetänyt häntä mukanaan nieluun siten, että hänen jalkansa irtosivat lattiasta. Työntekijä oli kuitenkin irronnut nielusta ja pudonnut lattialle. Hänelle aiheutui luun ja nikaman murtuma.

Syytteessä ollut toimitusjohtaja vetosi käräjillä muun muassa siihen, että yhtiössä oli käytössä turvallisuusjohtamisjärjestelmä, johon kuului viikoittain toistuvat turvallisuuskierrokset, joihin osallistui henkilöitä myös tuotannosta. Hän vetosi myös siihen, että tapaturma aiheutui siitä, että työntekijä ei noudattanut yhtiön antamaa ohjetta, jonka mukaan koneen liikkuviin osiin ei saa koskea koneen käydessä, vaan kone pitää pysäyttää ennen sen puhdistamista.  

Laissa säädettyä koneiden suojaamisvelvoitetta ei voi korvata työntekijöille annettavilla ohjeilla ja kielloilla

Käräjäoikeus totesi, että yhtiössä oli järjestetty vaarojen arviointimenettely. Siinä oli tunnistettu paperikoneen puhdistustyöstä aiheutuvat vaarat, mutta arvioitu, että vaaran riittävä hallintakeino on turvallinen työmenetelmä, eli ohjeistus koneen sammuttamisesta. Oikeus totesi, että työnantajan on kuitenkin otettava huomioon myös tilanteet, joissa työntekijät menettelevät ohjeistuksen vastaisesti, kuten nyt oli tapahtunut. Tämän vuoksi työnantajalla on velvollisuus suojata koneet niin, että työntekijät eivät pääse koskettamaan vaarakohtiin.

Käräjäoikeus totesi, että yhtiön vaarojen selvittämisen riittävyydestä vastaa yhtiön toimitusjohtaja ja tuomitsi hänet työturvallisuusrikoksesta 25 päiväsakkoon, josta hänelle tulee maksettavaa reilut 4 200 euroa. Sharpcell Oy:n oikeus tuomitsi 15 000 euron yhteisösakkoon.

Tapaturmaan joutunut työntekijä ei vaatinut rangaistusta vammantuottamuksesta eikä korvauksia hänelle aiheutuneista vammoista, minkä vuoksi oikeus ei tuominnut niitä.

Ylitarkastaja Sampo Pelkonen Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta muistuttaa, että työnantajalla on velvollisuus tunnistaa käytössään olevien koneiden vaarakohdat ja suojata ne niin, että työntekijät eivät pääse työnantajan antamia ohjeitakaan rikkomalla koskettamaan koneiden liikkuviin osiin koneiden ollessa käynnissä. Laissa säädettyä koneiden suojaamisvelvoitetta ei siis voi korvata työntekijöille annettavilla ohjeilla ja kielloilla.

Jos työnantajalla ei ole omassa organisaatiossaan vaarojen tunnistamiseen tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, on työnantajalla laissa säädetty velvollisuus käyttää sen tekemiseen riittävän päteviä ulkopuolisia asiantuntijoita. Tällaisia koneiden vaarojen selvittämisen ja suojaamisen asiantuntijoita on myös käytännössä saatavilla. Koneita käyttävät työntekijät ovat yleensä oman alansa ja käyttämiensä koneiden asiantuntijoita, mutta he eivät kuitenkaan usein osaa tunnistaa varsinkaan heille tutussa työympäristössä olevia vaaratekijöitä, kuten tässäkin tapauksessa jälleen kerran kävi.

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomio R72/2026/1066. Tuomio ei ole lainvoimainen.