HUS

Eteislepatus aiheuttaa pienemmän aivoinfarktiriskin kuin eteisvärinä

7.9.2026 13:28:33 EEST | HUS | Tiedote

Jaa

Laaja rekisteritutkimus tuo uutta tietoa kahden yleisen sydämen rytmihäiriön eroista. Tulokset auttavat arvioimaan verenohennuslääkityksen hyötyjä ja haittoja entistä yksilöllisemmin.

HUSin ylilääkäri, dosentti Mika Lehdon (vas.) johtamassa FinACAF-tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko eteisvärinää ja eteislepatusta sairastavien potilaiden aivoinfarktiriskit toisistaan.”Eteislepatus näyttää pienemmän riskin rytmihäiriöltä. Pelkkää eteislepatusta sairastavilla oli noin 40 prosenttia pienempi riski saada aivoinfarkti kuin pelkkää eteisvärinää sairastavilla”, kardiologiaan erikoistuva lääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Hermon Eyob Fesseha sanoo.
HUSin ylilääkäri, dosentti Mika Lehdon (vas.) johtamassa FinACAF-tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko eteisvärinää ja eteislepatusta sairastavien potilaiden aivoinfarktiriskit toisistaan.”Eteislepatus näyttää pienemmän riskin rytmihäiriöltä. Pelkkää eteislepatusta sairastavilla oli noin 40 prosenttia pienempi riski saada aivoinfarkti kuin pelkkää eteisvärinää sairastavilla”, kardiologiaan erikoistuva lääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Hermon Eyob Fesseha sanoo. Kuva: Selma Savage HUS

Eteisvärinä ja eteislepatus ovat yleisiä sydämen rytmihäiriöitä. Niiden tunnetuin vakava seuraus on aivoinfarkti eli aivoverenkierron häiriö, jossa osa aivoista jää ilman happea verisuonen tukkeutumisen vuoksi.

HUSin ylilääkäri, dosentti Mika Lehdon johtamassa FinACAF-tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko eteisvärinää ja eteislepatusta sairastavien potilaiden aivoinfarktiriskit toisistaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 40 000 suomalaispotilaan tietoja ja sähköisesti tallennettuja sydänfilmejä.

Verenohennuslääkityksen tarvetta arvioitava yksilöllisesti

Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään sen mukaan, oliko heillä eteisvärinä, eteislepatus vai molemmat rytmihäiriöt. Tulosten perusteella pelkkää eteislepatusta sairastavien aivoinfarktiriski oli selvästi pienempi kuin eteisvärinäpotilailla.

Tutkimus osoittaa, että eteisvärinää ja eteislepatusta ei välttämättä kannata ajatella aivoinfarktiriskin kannalta täysin samanlaisina rytmihäiriöinä.

”Eteislepatus näyttää pienemmän riskin rytmihäiriöltä. Pelkkää eteislepatusta sairastavilla oli noin 40 prosenttia pienempi riski saada aivoinfarkti kuin pelkkää eteisvärinää sairastavilla”, kardiologiaan erikoistuva lääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Hermon Eyob Fesseha sanoo.

Molemmat rytmihäiriöt yhdessä voivat lisätä riskiä. Riski saada aivoinfarkti oli hieman suurempi niillä potilailla, joilla oli molemmat rytmihäiriön muodot kuin pelkkää eteisvärinää sairastavilla. Ero näkyi myös silloin, kun muut riskitekijät huomioitiin. Tulos säilyi, vaikka vertailussa otettiin huomioon esimerkiksi potilaiden ikä, muut sairaudet ja verenohennuslääkityksen käyttö.

Tällä hetkellä eteisvärinää ja eteislepatusta hoidetaan aivoinfarktin ehkäisyssä pitkälti samalla tavalla.

“Tutkimustulos kuitenkin viittaa siihen, että etenkin pelkkää eteislepatusta sairastavien kohdalla verenohennuslääkityksen tarvetta kannattaa arvioida yksilöllisesti. Lääkityksen tarkoitus on ehkäistä veritulppia, mutta siihen voi liittyä myös verenvuotoriski”, Mika Lehto toteaa.

---

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hermon Eyob Fessehakardiologiaan erikoistuva lääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

tsion.adey@gmail.com

Kuvat

HUSin ylilääkäri, dosentti Mika Lehdon (vas.) johtamassa FinACAF-tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko eteisvärinää ja eteislepatusta sairastavien potilaiden aivoinfarktiriskit toisistaan.”Eteislepatus näyttää pienemmän riskin rytmihäiriöltä. Pelkkää eteislepatusta sairastavilla oli noin 40 prosenttia pienempi riski saada aivoinfarkti kuin pelkkää eteisvärinää sairastavilla”, kardiologiaan erikoistuva lääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Hermon Eyob Fesseha sanoo.
HUSin ylilääkäri, dosentti Mika Lehdon (vas.) johtamassa FinACAF-tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko eteisvärinää ja eteislepatusta sairastavien potilaiden aivoinfarktiriskit toisistaan.”Eteislepatus näyttää pienemmän riskin rytmihäiriöltä. Pelkkää eteislepatusta sairastavilla oli noin 40 prosenttia pienempi riski saada aivoinfarkti kuin pelkkää eteisvärinää sairastavilla”, kardiologiaan erikoistuva lääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Hermon Eyob Fesseha sanoo.
Kuva: Selma Savage HUS
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme. 

HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito. 

HUS – Vaikuttavinta hoitoa 

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi

hus.fi

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande

Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.

Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release

The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye