Rehtori Minna Martikainen Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaisissa: ”Korkein osaaminen on Suomen kasvun tärkein perusta”

– Vain vahva osaamispääoma kykenee houkuttelemaan Suomeen rahoituspääomaa ja investointeja. Talouskasvu ei saa tulevina vuosina jäädä kiinni siitä, ettei Suomesta löydy tarvittavaa osaamista, Martikainen sanoi.

Martikaisen mukaan Suomi on nyt tärkeiden valintojen edessä. Julkista taloutta on tasapainotettava, mutta sitä ei tule tehdä heikentämällä talouden tärkeintä perustaa. Yliopistojen perusrahoitus ja yliopistoindeksi on turvattava, jotta Suomi pystyy huolehtimaan kestävässä kasvussa tarvittavasta osaamisesta ja uudistumiskyvystä.

Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus nousee 3,4 miljardiin euroon. Kasvua tähän vuoteen verrattuna on 230 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksessä osoitetaan myös miljoona euroa Vaasan yliopiston tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen.

– Meidän kaikkien yliopisto- ja tutkimussektorin edustajien on osoitettava, että rahoituksella saadaan aikaan konkreettisia tuloksia ja lisäarvoa sekä TKI-toiminnan merkittävää kasvua, Martikainen totesi.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä tavoitteeksi on asetettu, että korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista nostetaan 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. 

– Koulutusta tulisi lisätä etenkin siellä, missä sille on aitoa tarvetta, näin sekä osaamispohjaisesti että maantieteellisesti. Korkeimmalla osaamisella voidaan oleellisesti vahvistaa Suomen kasvua, energiasiirtymää, kilpailukykyä ja vientiä, Martikainen korosti.

Vaasan yliopisto on kolmatta vuotta peräkkäin Suomen suurin kauppatieteiden kouluttaja. Yliopisto on kasvanut viime vuosina kaikilla koulutusaloillaan, ja samalla se on huolehtinut koulutuksen laadusta. Viime vuosina saavutetut AACSB- ja EQUIS-akkreditoinnit ovat tästä kansainvälisiä osoituksia. Tänä vuonna saatu EQUIS-akkreditointi nostaa Vaasan yliopiston kolmen prosentin joukkoon maailman kauppakorkeakouluista. Myös valmistuneiden työllistyminen on maan kärkeä ja tutkimus menestyy kansainvälisissä vertailuissa.

Martikainen korosti puheessaan tehokkuuden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden merkitystä. Hänen mukaansa julkiselle rahoitukselle on saatava vastinetta ja rahoituksen jakoperusteiden tulee olla tulosperusteisia.

– Vaasan yliopistossa me emme pyydä rahoitusta ylläpitääksemme suurta tasetta. Me teemme tällä hetkellä Suomessa suurinta lisäarvoa sekä opetuksessa että tutkimuksessa panos–tuotossuhteessa yliopistojen joukossa, Martikainen sanoi.

Rehtorin puhe lukuvuoden avajaisissa

Vuoden alumniksi EU-komission ilmastoriskinhallinnan ja tiedotuksen johtaja Elina Bardram  

Vaasan yliopiston vuoden alumnina 2026 palkittiin taloustieteen tohtori Elina Bardram, joka on tehnyt poikkeuksellisen vaikuttavan kansainvälisen uran ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen parissa. Kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 1994 valmistunut Bardram työskentelee nykyään EU-komission ilmastoriskinhallinnan ja tiedotuksen johtajana Brysselissä ja on johtanut EU:n neuvottelutyötä muun muassa historialliseen Pariisin ilmastosopimukseen johtaneissa neuvotteluissa. 

Bardram otti kunnianosoituksen ilolla ja kunnialla vastaan. Videotervehdyksessään hän kertoi vaikuttuneensa yliopiston Brysselin toimiston avajaisissa tänä keväänä:  

– Oli mahtava todeta, kuinka paljon yliopisto on kehittynyt näinä vuosina, ja kuinka se tänään perustaa toimintansa vahvaan vision kansainvälisyydestä, energiasiirtymän vauhdittamisesta, liiketoiminnan uudistamisesta ja yhteiskunnallisten muutosten ymmärtämisestä.  

Lue vuoden alumnin haastattelu

Pohjanmaan kauppakamarin palkinto Seyedehsahar Seyedbarhaghille – sektorikytkentä lisää energiajärjestelmän joustavuutta

Pohjanmaan kauppakamari on myöntänyt Vaasan yliopiston projektitutkija Seyedehsahar Seyedbarhaghille 5 000 euron palkinnon energia-alan tutkimuksesta. Palkittu artikkeli tarkastelee sektorikytkentää keinona lisätä energiajärjestelmän joustavuutta ja samalla vähentää päästöjä. Kun sähkö-, lämpö-, kaasu- ja liikennejärjestelmät yhdistetään aiempaa tiiviimmin, energiaa voidaan varastoida ja hyödyntää joustavammin tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon vaihdellessa.

Seyedbarhagh pitää erityisen lupaavana sähkö- ja lämpöenergiajärjestelmien yhdistämistä.

– Suomessa kaukolämpöjärjestelmät ovat jo pitkälle kehittyneitä, joten olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan hyödyntää osana joustavampaa ja integroidumpaa energiajärjestelmää.

Lue lisää