Kuntaliitto PISA-tuloksista: Paljon on tehty, mutta keskitytäänkö oikeisiin asioihin?
8.9.2026 10:39:54 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Suomalaisten nuorten osaaminen heikkeni tuoreissa PISA-tuloksissa. Kuntaliittoa huolestuttaa, että liian moni nuori jää peruskoulun päättyessä heikkojen taitojen varaan. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä. Samanikäisten ja samalla vuosiluokalla olevien oppilaiden taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja.
”Erityisen suurta huolta aiheuttaa kokonaistilanne, osaamisen yleinen heikkeneminen. Jos oppilas hyvinä Pisa-vuosina sai kasin, nykyisin hän saa samalla osaamisellaan arvosanaksi kympin. Lisäksi heikkojen osaajien määrä on hälyttävällä tavalla lisääntynyt, eikä ns. huippuosaajia ole yhtä paljon kuin ennen”, painottaa erityisasiantuntija Mari Sjöström.
”Suomen tärkein PISA-luku ei ole sijoitus. Se on niiden nuorten määrä, joiden taidot eivät peruskoulun päättyessä riitä jatko-opintoihin ja työelämään. Pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen lapsen osaaminen tarvitaan. Meillä ei ole varaa siihen, että osa nuorista jää jo peruskoulussa liian kauas muista”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen painottaa.
Suomalaisten nuorten osaaminen ei parantunut tuoreissa PISA-tuloksissa. Kuntaliittoa huolestuttaa, että liian moni nuori jää peruskoulun päättyessä heikkojen taitojen varaan. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä.
Oppilaiden taustan yhteys oppimistuloksiin on viime Pisa-kierroksilla voimistunut. Samanikäisten ja samalla vuosiluokalla olevien oppilaiden taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja.
”Erityisen suurta huolta aiheuttaa kokonaistilanne, osaamisen yleinen heikkeneminen. Jos oppilas hyvinä Pisa-vuosina sai kasin, nykyisin hän saa samalla osaamisellaan arvosanaksi kympin. Lisäksi heikkojen osaajien määrä on hälyttävällä tavalla lisääntynyt, eikä ns. huippuosaajia ole yhtä paljon kuin ennen”, painottaa erityisasiantuntija Mari Sjöström.
”Suomen tärkein PISA-luku ei ole sijoitus. Se on niiden nuorten määrä, joiden taidot eivät peruskoulun päättyessä riitä jatko-opintoihin ja työelämään. Pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen lapsen osaaminen tarvitaan. Meillä ei ole varaa siihen, että osa nuorista jää jo peruskoulussa liian kauas muista”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen painottaa.
Kouluun on tehty uudistus toisensa jälkeen – vaikutusten arvioinnissa on parannettavaa
Perusopetusta on viime vuosina uudistettu kiihtyvällä tahdilla hallituskausittain. Oppimisen tukea on vahvistettu ja opetuksen tuntimääriä lisätty. Opettajien ja koulunkäyntiä tukevan henkilöstön määrää on kasvatettu huomattavasti viimeisten 15 vuoden aikana. Kunnat ovat muutoinkin tehneet konkreettisia panostuksia perusopetukseen jo pitkään, vaikka valtio on leikannut kuntien rahoitusta ja vaikeuttanut uudistusten toimeenpanoa.
Oppimistulosten pitkän aikavälin suunta on tästä huolimatta ollut jo pitkään laskeva. Nyt on uskallettava arvioida kriittisesti myös tehtyjä uudistuksia ja niiden vaikutuksia: mikä todella parantaa oppimista, mikä ei.
”Suomalaista perusopetusta on remontoitu pala kerrallaan vuosikausia. Kun tulokset eivät vastaa tavoitteita, ratkaisuksi tarjotaan helposti taas uutta tehtävää, hanketta tai säädöstä. Nyt tarvitaan rohkeutta myös yksinkertaistaa ja kirkastaa perusopetuksen ydintehtävät. Koulun tärkein tehtävä on oppiminen –sille on tehtävä tilaa”, Sjöström sanoo.
Oppimista ei ratkaista vain koulussa – sinnikyyttä pitää ruokkia
Lasten ja nuorten arki on muuttunut nopeasti. Ajasta ja huomiosta kilpaillaan aivan eri tavalla kuin ennen. Lukeminen, keskittyminen, pitkäjänteisyys, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin vaikuttavat siihen, mitä koulussa voidaan saavuttaa.
”Koulu ei voi yksin korjata lasten vähentynyttä koulutususkoa sekä vahvistaa motivaatiota oppia ja olla utelias. Koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle mahdollisimman vahvat tiedot ja taidot, mutta oppiminen vaatii myös oppilaalta työtä, harjoittelua ja ponnistelua. Nopean ja helposti saatavan tiedon maailmassa koulu on se, jonka tulee valmentaa lapset syvempään ja keskittymistä vaativaan oppimiseen”, koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki nostaa esille.
Kuntaliitto pitää tulevaa osaamistakuuta ja opetussuunnitelman selkeyttämistä tärkeinä mahdollisuuksina kirkastaa opetuksen tavoitteet. Osaamistakuulla tarkoitetaan muun muassa vähimmäisosaamisen tarkempaa määrittelyä jokaisen oppiaineen osalta ja arvosanakriteereiden täsmentämistä eri vuosiluokille.
Maailmanluokan opettajaosaaminen ei säily itsestään
Suomen koulutusmenestys on rakennettu korkeasti koulutettujen opettajien varaan. Samalla opettajan työ ja oppilasryhmät ovat muuttuneet nopeasti. Lasten moninaiset taustat sekä yhteiskuntaa mullistavat trendit, kuten digitalisaatio ja tekoäly edellyttävät uudenlaista osaamista myös opettajilta.
”Maailmanluokan opettajaosaaminen ei säily itsestään. Muuttuvassa maailmassa myös opettajuuden vaatimukset muuttuvat ja opettajakoulutuksen on oltava ajan tasalla. Opettajilta edellytetään valmiuksia toimia hyvin erilaisten oppilaiden kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä”, Sjöström nostaa esille.
Suomi ei tarvitse taas yhtä PISA-remonttia, vaan pitkän suunnan
Koulutusta on viime vuodet kehitetty sirpalemaisesti lisäämällä kulloinkin uusi elementti aikaisemman päälle. Panostuksia on tehty paljon. Olisi tärkeää huolehtia yksittäisten koulutuspoliittisten uudistusten vaikuttavuuden arvioinnista. Samalla pitäisi pystyä määrittelemään koulutuksen ydintehtävät ja tarkastella koulutuksen jatkumoa ja lasten koulutuspolkua kokonaisuudessaan.
”PISA on tärkeä peili, mutta koulutuspolitiikkaa ei pidä tehdä kolmen vuoden välein PISA-tulosten tahdissa” Huovinen toteaa.
Kaiken koulutuspolitiikan pitäisi lopulta läpäistä yksi testi: parantaako tämä lasten osaamista ja elämässä pärjäämisen edellytyksiä?
Lisätiedot ja haastattelut
Mari Sjöström, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, +358 50 575 8622
Irmeli Myllymäki, koulutusasioiden johtaja, +358 46 921 4443
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, +358 50 432 0731
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.
Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme