Tulliselvitysjärjestelemien suuruudistus valmistui aikataulussa

Tullissa päättyi toukokuussa uuden tulliselvitys- ja tariffijärjestelmän käyttöönotto eli UTU-hanke, jossa viisitoista vanhaa tulliselvitysjärjestelmää korvattiin yhdellä tulliselvitysjärjestelmällä. Lisäksi hankkeessa uudistettiin tariffijärjestelmäkokonaisuus ja päivitettiin kaikki tulliselvitykseen liittyvät sidosjärjestelmät ja rekisterit. Hanke oli Tullin historian laajin tietojärjestelmähanke, joka alkoi jo vuonna 2015 ja jonka kustannukset olivat kokonaisuudessaan noin 130 miljoonaa euroa.

– Tulliselvitysjärjestelmien uudistaminen oli välttämätöntä EU-maiden yhteiseen tullilainsäädäntöön eli unionin tullikoodeksiin (UTK) tulleiden muutosten takia, tulliselvitys- ja verotusosaston yksikönpäällikkö Jouni Ukko Tullista sanoo.

Muutosten tavoitteena oli täysin sähköistetyt ja paperittomat tulliselvitysjärjestelmät EU-maissa. Tämä yksinkertaistaa, yhdenmukaistaa ja nopeuttaa tulliselvitystä.

– Esimerkiksi tullivarastointi on muuttunut papereilla hoidetusta prosessista automatisoiduksi prosessiksi. Yli 99 prosenttia kaikista tulli-ilmoituksista käsitellään nykyään automaattisesti. Eri ilmoitusten käsittelyssä on pyritty keskenään samankaltaisiin prosesseihin, Ukko sanoo.

Suomessa uuden tulliselvitysjärjestelmän tavoitteena on ollut täyttää EU:n vaatimukset ja olla toimintavarma sekä toiminnallisuuksiltaan riittävä. UTU-hankkeessa parannettiin myös tulli-ilmoitusten antamiseen liittyviä sähköisiä rajapintoja. Uusia rajapintoja otettiin käyttöön niin yritysten kuin muiden viranomaistenkin kanssa.

– Vanhat sähköiset tulliselvitysjärjestelmät olivat elinkaarensa päässä, minkä takia tulli-ilmoitusjärjestelmät uudistettiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Tulliselvityksen jatkuvuudesta huolehdittiin samalla, kun siirryttiin vaiheittain vanhoista järjestelmistä uusiin, Ukko sanoo.

Suurhanke selvisi verkkokaupan räjähdysmäisestä kasvusta

UTU-hanke sisälsi erilaisia projekteja muun muassa saapumisen, tuonnin, viennin ja passituksen osa-alueilla sekä erilliset asiakas-, koulutus-, käyttöönotto-, sidosjärjestelmä- ja testausprojektit. Esimerkiksi asiakasprojekti perustettiin, jotta asiakkaisiin vaikuttavat muutokset onnistuivat Tullin ja asiakkaiden yhteistyönä mahdollisimman sujuvasti. Samalla erilaiset ohjelmistojen testaukset pystyttiin tekemään mahdollisimman pitkälle automatisoidusti.

UTU-hankkeen ensimmäinen käyttöönotto oli vuonna 2018 ja viimeinen toukokuussa 2026. Ensimmäisenä vuonna 2018 avattiin Fintaric-tullinimikepalvelu ja vuonna 2020 Henkilöasiakkaan tuontitullauspalvelu.

– Vaativimpia yksittäisiä muutoksia järjestelmien näkökulmasta oli vuonna 2021, kun myös pienistä, enintään 22 euron arvoisista EU:n ulkopuolelta toimitettavista lähetyksistä tuli maksettavaksi arvonlisävero, Ukko sanoo.

Yli kymmenvuotinen hanke selvisi loppusuoralla myös EU:n ulkopuolelta tilattavien halpatuontilähetysten määrän räjähdysmäisestä kasvusta. UTU-hankeen lopputuloksena saavutettiin joustava, turvattu ja kustannuksiltaan edullinen kokonaisuus.

– Tavoitteena oli tarjota Tullin asiakkaille käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa on helppo asioida ja josta on karsittu ylimääräiset päällekkäisyydet. Järjestelmien ylläpito ja kehittäminen jatkuu, koska niiden täytyy olla yhteensopivia myös Euroopan komission ja muiden EU-jäsenmaiden järjestelmien kanssa, Ukko sanoo.

Testauksilla varmistettiin uuden järjestelmän toimivuus

Oleellinen osa UTU-hankkeen käyttöönottojen onnistumista oli ohjelmistojen testaus. Testauksilla arvioitiin muun muassa ohjelmistojen toiminnallisuuksia, suorituskykyä, vikasietoisuutta, tietoturvaa, saavutettavuutta ja käytettävyyttä.

Testaajien tekemä työ näkyy Tullin asiakkaille sujuvana ja selkeänä asiointina sekä järjestelmän luotettavuutena.

– Ohjelmistotestaus on aivan erilaista työtä käytännön tullityöhön verrattuna. Projekteissa yhteistyö testaajien, määrittelijöiden ja asiantuntijoiden välillä onnistui hienosti, hankkeessa testaajana toiminut tullitarkastaja Jani Muhli sanoo.

Hankkeessa oli tiiviisti mukana Tullin eri osastojen asiantuntijoita, joilla oli mahdollisuus keskittyä arkityön sijaan itse hankkeeseen.

– UTU-hankeen vaativuus tunnistettiin Tullissa jo hankkeen alkuvaiheessa ja tavoite oli alusta asti Tullin yhteinen, Ukko sanoo.