Yhdysvallat kalastelee Afrikan maiden terveysdataa – mutta miksi? Sitä selvittää tuore Maailman Kuvalehti

Yhdysvallat on tehnyt pääosin salaisia yhteistyösopimuksia ainakin 30 kehittyvän maan kanssa. Suurin osa on Afrikan maita. Sopimukset takaavat Yhdysvalloille vuosikausiksi pääsyn kansalaisten terveysdataan ja patogeeninäytteisiin sekä jopa mineraaleihin. 

Miksi ihmeessä? Tätä selvittää toimittaja Liselott Lindström Maailman Kuvalehden tänään ilmestyvässä numerossa. 

”Olen nyt vuoden ajan yrittänyt ymmärtää, mitä on meneillään, enkä näe strategiaa. Olen yhä enemmän huolissani kansainvälisestä terveysturvallisuudesta”, sanoo yhdysvaltalainen tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Emily Bass. 

Vaikuttaa siltä, että Yhdysvallat haluaa dataan yksinoikeuden. Samalla se pystyisi horjuttamaan Maailman terveysjärjestöä ja yhteistä terveysturvallisuusjärjestelmää. Seuraavan pandemian iskiessä se voi olla tappava yhtälö. 

Lue jo julkaistu juttu täältä. 

Maailman Kuvalehden uusimman numeron teema on mammona.

Lehdessä myös: 

• Minna Kuusisto on Danske Bankin pääekonomisti, jonka työnä on selittää globaalin talouden käänteitä yrityksille ja sijoittajille. Idealistista on tullut matkan varrella realisti, joka haluaa edelleen poistaa maailmasta köyhyyden ja eriarvoisuuden. 

• Luontoliiton toiminnanjohtaja Silvia Modig ja järjestön hallituksessa toimiva ympäristöaktivisti Ida Korhonen toivovat, että media ei syyllistyisi tasapuolisuusharhaan ympäristökysymyksiä käsitellessään.  

• Niklas Franzenin ja Kristin Bethgen kuvareportaasi Brasiliasta, jonka ylpeys on valtiollinen äidinmaitopankkien verkosto. Siinä, missä muualla äidinmaidosta kehitellään bisnestä, Brasiliassa sitä pidetään yhteisenä hyvänä – ja se pelastaa vauvojen henkiä. 

• Vaalit lähestyvät, leikkauspuhe kiihtyy. Entä veronkorotukset? Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen ja VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen kommentoivat. 

• Essee: Vaurastumispaine on tehnyt hyvän elämän kriteereistä niin tiukkoja, että yhä harvemman on mahdollista saavuttaa niitä, kirjoittaa Teija Laakso. 

• Naisia tarvitaan lisää taksikuskeiksi, sanovat kenialaiset bodaboda-kuskit. Loice Ambani on onnistunut yhdistämään työn ja perheen ja ajoi moottoripyörällä synnyttämäänkin.

•  Laura Wimanin väitöskirja herätti kritiikkiä valtiovarainministeriä myöden väittämällä, että nollakasvu ja hyvinvointivaltio on mahdollista yhdistää. Wimanin mielestä keskustelu hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ylipäätään on ollut “hämmästyttävän yksipuolista”. Lue jo julkaistu juttu täältä.

  Kaikki printtinumeron jutut julkaistaan myös verkossa syksyn aikana. Tilaamalla uutiskirjeen sekä seuraamalla meitä Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä pysyt ajan tasalla uusista julkaisuista ja tapahtumistamme. 

  Maailman Kuvalehti ja Vallan maantiede -podcast yhteistyöhön 

  
  Toimittaja Liselott Lindströmin ja ekonomisti Minna Kuusiston vuonna 2025 aloittamaa, kiitettyä Vallan maantiede -podcastia aletaan julkaista myös Maailman Kuvalehden alustalla. Jo julkaistu 27. jakso kertoo, mitä Lähi-idän uudesta puolustusliittoumasta pitäisi ajatella. Jakso löytyy täältä.