Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria

9.9.2026 08:25:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.

Kunnanvaltuutetun keskimääräinen kokouspalkkio on nyt 96 euroa ja kunnanhallituksen jäsenen 95 euroa. Valtuuston puheenjohtajalle maksetaan kokouksesta keskimäärin 142 euroa ja hallituksen puheenjohtajalle 141 euroa.

Erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria. Alin kokouspalkkio 30 euroa, korkein 455 euroa.

Pääosassa kuntia valtuuston ja muiden toimielinten kokouspalkkioita maksetaan korotettuna, mikäli kokouksen kesto ylittää tietyn pituuden, joka yleensä on yli kolme tuntia.

Keskimäärin valtuustojen puheenjohtajien kokouspalkkiot ovat nousseet 23 ja jäsenten 20 prosenttia kahdeksan vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Noin 28 prosentissa kunnista valtuuston palkkiot ovat pysyneet samansuuruisina kuin vuonna 2017 ja yhdeksässä kunnassa valtuuston kokouspalkkiot ovat pienentyneet. 

Palkkiot ovat suurimpia suurimmissa kaupungeissa

Suurimmat palkkiot maksetaan edelleen suurissa kaupungeissa: yli 100 000 asukkaan kunnissa valtuutetun keskimääräinen kokouspalkkio on 270 euroa, kun taas alle 2 000 asukkaan kunnissa se on 63 euroa. Helsinki maksaa kokouspalkkioista korkeinta tasoa – maksimissaan 455 euroa. Pienimmät palkkiot, 30 euroa, löytyvät edelleen harvaan asutuilta alueilta, kuten Savukoskelta.

– Palkkiot nousevat yleensä kunnan koon myötä, mutta erot voivat olla suuria myös samankokoisten kuntien ja maakuntien sisällä. Myös toimielinten välillä on eroja, kertovat selvityksen tekijät Santeri Lajunen ja Anni Antila.

Toimialalautakuntien puheenjohtajien palkkio on keskimäärin 113 ja jäsenien 77 euroa. Tarkastuslautakunnissa (127 / 84 euroa) sekä valiokunnissa (135 / 91 euroa) palkkiot ovat hieman lautakuntia korkeammat.

Selvityksen mukaan palkkiosääntöjen maksutavoissa on vaihtelua. Palkkioiden maksamisperiaatteet vaihtelevat silloin, kun luottamushenkilö osallistuu muihin kuin kunnan toimielinten kokouksiin. Näitä ovat esimerkiksi seminaarit, työpajat ja koulutustilaisuudet. Osa kunnista maksaa esimerkiksi iltakouluista normaalin kokouspalkkion, osa puolet ja osa ei maksa epävirallisista kokouksista lainkaan.

Keskeisille luottamushenkilöille maksetaan yleensä myös vuosipalkkiota

Kokouspalkkioiden lisäksi keskeisissä rooleissa toimivat luottamushenkilöt voivat saada vuosipalkkiota. Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin 2 808 euroa, hallituksen puheenjohtajan 3 524 euroa ja toimialalautakunnan puheenjohtajan 1 179 euroa. 

– Luottamustehtävät ovat kasvaneet vuosien varrella vaativammiksi. Kuntaliiton syksyllä 2024 tekemän Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan luottamustehtäviin käytetään keskimäärin 7 tuntia viikossa.  Esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat käyttävät keskimäärin 36 tuntia viikossa luottamustehtävien hoitoon, mikä vastaa kokopäivätyötä. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa hallitusten puheenjohtajat hoitavatkin lähes poikkeuksetta tehtäväänsä joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Tässä kehityksessä Suomi on etenemässä pienin askelin kohti muiden Pohjoismaiden käytäntöä, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Muutamissa kunnissa maksetaan valtuutetuille vuosipalkkiota – joka myös oletettavasti johtaa pienempiin kokouspalkkioihin. 

Kunnat muuttavat kokouspalkkioitaan useimmiten neljän vuoden välein, valtuustokauden alussa. 

Selvityksen toteuttivat Kuntaliiton tilauksesta FCG:n Santeri Lajunen ja Anni Antila.

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 337 5634, Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi

Jarkko Majava, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 325 2306, Jarkko.Majava@kuntaliitto.fi

Santeri Lajunen, johtava konsultti, FCG
santeri.lajunen@fcg.fi

Anni Antila, johtava konsultti, FCG
anni.antila@fcg.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye