Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla
11.9.2026 09:20:07 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Julkisen hallinnon tieto on kansallinen tietopääoma. Seuraavan hallituskauden aikana tulee luoda pohja yhtenäiselle ja tietoturvalliselle datainfrastruktuurille, jonka avulla palveluista voidaan tehdä sujuvampia ja ennakoivampia.
Nykyisin julkisen hallinnon tieto on alihyödynnetty voimavara. Hajautetut tietovarannot ja korkeat käytön kustannukset hidastavat kehitystä. Tämä on kestämätöntä tilanteessa, jossa julkinen talous kiristyy ja samalla odotetaan tehokkuusloikkaa tekoälyn avulla.
"Tuottavuusloikka ei synny pelkästään tekoälystä vaan kyvystä hyödyntää luotettavaa tietoa nykyistä paremmin. Meillä on kansainvälisesti ainutlaatuiset tietovarannot, mutta niiden täysi arvo jää saavuttamatta, jos tieto on hajallaan eikä sitä voida yhdistää sujuvasti yhteiskunnan tarpeisiin. Siksi tarvitsemme pitkäjänteisiä investointeja yhteentoimivaan tietoinfraan ja tiedon hyödyntämisen mahdollistaviin yhteisiin tietorakenteisiin", painottaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.
Tuottavuusloikan ottamiseksi mukana olevat organisaatiot ehdottavat neljää päälinjaa, joiden mukaisesti tulevina vuosina tulee edetä:
1. Sääntelyä on uudistettava: lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia, jotka mahdollistavat tietojen joustavamman käytön ja yhdistelyn.
2. Yhteiset ratkaisut: rakennetaan kansallisia data-alustoja ja rajapintoja, jotta tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti.
3. Rahoituksen uudistus: rahoitusmallit on suunnattava kannustamaan tiedon käyttöön ja ylläpitoon.
4. Yhteiset pelisäännöt: otetaan käyttöön kansallisesti yhtenäiset, EU-tason yhteentoimivuuden huomioivat tietorakenteet ja standardit.
Taustatietoa
Kannanoton taustalla olevat organisaatiot avaavat mielellään asiaa laajemmin.
Tietopolitiikan linjauksia käsitellään myös Kuntamarkkinoilla paneelikeskustelussa ”Tuottavuusloikka tiedon avulla - mitä seuraavalla hallituskaudella tarvitaan?”Ulkoinen linkki. Seminaari pidetään torstaina 17.9. kello 11 Kuntatalolla Helsingissä.
Lisätietoa
Mikko Eräkaski. Johtaja, asiakkuudet, Kansallisarkisto. P. 029 533 7234, etunimi.sukunimi@kansallisarkisto.fi
Elisa Kettunen. Johtaja, digitalisaatio ja tietoyhteiskunta, Kuntaliitto. p. 500 372 6789, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla2.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme