Nuorten tulokehitys jäänyt jälkeen muista sukupolvista

Talouskasvun hedelmät ovat pitkällä aikavälillä menneet erityisesti työelämän varttuneimmille ikäluokille. STTK:n ostovoimakatsaus osoittaa vuodesta 1966 alkavalla tarkastelulla, että kaikkien ikäluokkien reaalitulot ovat kasvaneet, mutta kasvu on painottunut vanhimpiin ikäluokkiin. Esimerkiksi 55–64-vuotiaiden tulot ovat kasvaneet lähes 300 prosenttia, kun 25–34-vuotiaiden tulojen kasvu on jäänyt noin 150 prosenttiin.  

- Alle 35-vuotiaiden tulot eivät ole vieläkään toipuneet finanssikriisistä. Ne ovat edelleen noin 10–15 prosenttia alemmat kuin vuonna 2008, kun samaan aikaan 55–64-vuotiaiden tulot ovat kasvaneet yli 15 prosenttia, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö summaa.  

Ero ikäluokkien kehityksessä ei välttämättä johdu pelkästään palkkojen kasvusta, vaan taustalla voivat olla myös työllisyyden paraneminen ja eläkkeellesiirtymisiän nousu.

Korona jätti erityisesti nuoret miehet takamatkalle 

Palkkoihin perustuvassa ostovoimavertailussa 25–34-vuotiaiden tilanne on erityisen huolestuttava, koska ikäluokan palkkatulot ovat reaalisesti lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010.  

– Tilanne on erkaantunut myös ikäluokan sisällä. Koronan jälkeen ikäluokan naisten tulot ovat nousseet, mikä kertoo erityisesti naisvaltaisen sotealan onnistuneista palkkaneuvotteluista. Ikäluokan miesten palkat ovat tippuneet lähes 2 500 euroa vuodessa matalammaksi kuin ennen koronaa, Sirviö huomauttaa.  

Ilmiön yksi selittäjä voi olla ikäluokan sukupuolten välille muodostunut työttömyyskuilu. Miesten työttömyys on äskettäin noussut noin kaksi prosenttiyksikköä naisten työttömyyttä korkeammaksi. 

– Suomessa toistellaan, että tuloerot eivät ole kasvaneet. Vertailu kuitenkin osoittaa, että nuorten ikäluokkien tuloerot ovat kasvaneet erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Nuorten tulot eivät ole toipuneet edes finanssikriisistä ja samalla ne jakautuvat eriarvoisemmin, Sirviö toteaa.

Nuorten aseman parantaminen vaatii aktiivista politiikkaa 

Nuorten vaisun tulokehityksen pitkittyminen heikentäisi paitsi tulevaisuudenuskoa myös mahdollisuuksia kartuttaa varallisuutta, hankkia oma asunto ja perustaa perhettä. 

–Nuorisotakuu on uudistettava siten, että nuorille taattaisiin aidosti pääsy työhön tai koulutukseen. Tutkintojen laatuun ja työllistävyyteen olisi panostettava ja työttömyysjaksojen tueksi suojaosat olisi palautettava, Sirviö luettelee mahdollisia politiikkatoimia. 

Kansainvälisistä vertailuista nähdään myös, että Suomi jää korkeakoulutettujen nuorten määrässä verrokkimaiden jälkeen. Tämä on huolestuttavaa talous- ja tulokasvun kannalta. Korkeakoulutus suojaa myös työttömyydeltä, vaikka korkeakoulutettujenkin työttömyys on äskettäin kasvanut. 

–Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä ja huolehdittava, että rahoitus pysyy lisäysten perässä, Sirviö ehdottaa.