EU:n demokratia ja selviytymiskyky ulkomaista sekaantumista vastaan

• Venäjä on merkittävin ulkoinen uhka, mutta myös Iran, Kiina, Pohjois-Korea ja Valko-Venäjä ovat aktiivisia toimijoita
• Vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden suojelu ja verkossa tapahtuvan vaaleihin sekaantumisen torjunta ovat avainasemassa
• Ulkomaisen sekaantumisen torjuntaan tarkoitetulle uudelle EU:n elimelle tarvitaan selkeä toimeksianto ja erillinen budjetti
• Verkkoalustojen olisi torjuttava bottien avulla toteutettavaa vaaleihin sekaantumista

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina äänin 420 puolesta, 220 vastaan ja 26 tyhjää mietinnön eurooppalaista demokratian kilpeä käsittelevän erityisvaliokunnan havainnoista. Mietintö sisältää konkreettisia suosituksia siitä, miten EU voi paremmin puolustaa demokraattisia instituutioitaan ja vahvistaa olemassa olevaa välineistöään.

Parlamentin erityisvaliokunta aloitti työnsä joulukuussa 2024. Sen tehtävänä on arvioida EU:hun kohdistuvan vihamielisen toiminnan, kuten ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän, hybridihyökkäysten ja koordinoitujen disinformaatiokampanjoiden, voimistumista ja vaikutuksia. Mepit katsovat päätelmissään, että EU:n lähestymistapa kärsii tällä hetkellä hajanaisuudesta, sillä yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi yksinään torjua tehokkaasti näitä uhkia.

Uusi EU:n elin puolustamaan demokratiaa

Mepit tukevat komission aloitetta demokratioiden selviytymiskyvyn eurooppalaisesta keskuksesta. Komissio ilmoitti siitä demokratian kilpeä koskevassa strategiassaan parlamentin edellisellä vaalikaudella esittämien ehdotusten mukaisesti. Meppien mukaan sen tulee olla riippumaton osaamiskeskus, joka torjuu ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää sekä disinformaatiota ja koordinoi kansallisia toimia. Uuden keskuksen toiminta ei saisi olla päällekkäinen nykyisten välineiden kanssa, vaan siihen olisi yhdistettävä käynnissä olevat EU:n tason toimet yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla on selkeä toiminta-ajatus, toimeksianto, rahoitus ja toimintavalmiudet. Osallistumisen olisi oltava pakollista kaikille jäsenmaille, ja parlamentaarinen valvonta olisi varmistettava.

Venäjä: merkittävin uhka Euroopan demokratian loukkaamattomuudelle

Mietinnössä tuodaan esiin Venäjän toistuvat hybridihyökkäykset kriittiseen infrastruktuuriin, kuten kyberhyökkäykset, fyysinen sabotaasi, tuhopoltot, vakoilu ja signaalihäirintä. Näistä osa on peräisin myös , Iranista, Kiinasta, Pohjois-Koreasta ja Valko-Venäjältä. Mepit haluavat laajempia pakotteita disinformaation mahdollistajille ja niille, jotka auttavat kiertämään nykyisiä pakotteita. Mietinnössä tuomitaan myös Venäjän "musta lista", jolle on poliittisin perustein joutunut EU:n virkamiehiä, toimittajia ja Euroopan parlamentin jäseniä osana maan hybridisodankäyntiä.

Digitaalinen sekaantuminen

Suuri osa hybridihyökkäyksistä tehdään digitaalisesti. Tästä syystä mepit vaativat nykyisten digitaalisten sääntöjen, kuten digipalvelu- ja tekoälysäädösten, tiukkaa täytäntöönpanoa sen sijaan, että otettaisiin käyttöön uutta lainsäädäntöä. He myös vaativat alustojen asettamista vastuuseen. Alustoilla pitäisi pyrkiä torjumaan paremmin bottien avulla tapahtuvaa vaaleihin sekaantumista ja suojelemaan demokraattista keskustelua. Mietinnössä todetaan, että sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus ovat oikeuksia, joilla suojellaan ihmisiä eikä koneita.

EU:n suvereniteetti

Mepit kehottavat EU:ta vähentämään riippuvuuttaan ulkomaisessa määräysvallassa olevasta teknologiasta kriittisillä aloilla, erityisesti yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä ja kiinalaisista laitteistoista. Esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin investoitaessa olisi sovellettava ”osta eurooppalaista” -strategiaa tasapainoisella tavalla ja kriittisiä raaka-aineita olisi pyrittävä hankkimaan useammilta luotettavilta kumppaneilta.

Vaalien häiriönsietokyky

Mepit ehdottavat, että vaali-infrastruktuuri luokitellaan kriittiseksi. Tavoitteena on suojata vaalien luotettavuutta muuttuvilta uhkilta ja välikäsien kautta kanavoidulta rahoitukselta sekä estää sekaantumista. Mepit peräänkuuluttavat ”tunne lahjoittajasi” -periaatteen soveltamista kryptovaluuttaan perustuviin poliittisiin lahjoituksiin ja toimenpiteitä, joilla torjutaan pahantahtoisia syväväärennöksiä ja vilpillisiä mainoksia. Lisäksi naisehdokkaita olisi suojeltava paremmin.

Mepit myös toteavat, että tiivis yhteistyö ja tuki häiriönsietokyvyn parantamiseksi ehdokas- ja kumppanimaissa on olennaisen tärkeää. Samalla he tuomitsevat muuttoliikkeen käytön EU:n poliittiseen painostamiseen.

Tiedotusvälineiden vapaus ja kansalaisyhteiskunta

Mepit toteavat, että on tärkeää vahvistaa media- ja tekoälylukutaitoa sekä vahvaa ja riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa. He vaativat pitkän aikavälin rahoitussitoumuksia tiedotusvälineiden vapauden ja tutkivan journalismin aloilla, suojatoimia laittomia vakoiluohjelmia vastaan sekä tukea kansalaisvaikuttamiseen.

Yhteiskunnallinen varautuminen

Mepit korostavat, että demokratioiden selviytymiskykyä on kehitettävä siten, että yhteiskunta pystyy toimimaan kriisitilanteissa. He suosittelevat säännöllisiä laajamittaisia harjoituksia ja EU:n laajuisen kriisivaroitussovelluksen kehittämistä. Lisäksi he ehdottavat, että 24. helmikuuta, jolloin Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan, vietettäisiin vuotuista EU:n varautumispäivää.

Lue lisää mietinnöstä täältä.

Kommentti

Täysistuntokeskustelussa esittelijä Tomas Tobé (EPP, Ruotsi) sanoi: ”Tässä mietinnössä ei ole kyse poliittisten mielipiteiden säätelystä, vaan demokratiamme suojaamisesta, kun ulkomaiset toimijat pyrkivät vaikuttamaan siihen. Venäläiset botit eivät ole sananvapautta. Ulkomainen häirintä ei ole sananvapautta. Eikä vaalihäirintä todellakaan ole sananvapautta.”

Lisätietoa

• Hyväksytty teksti lisätään tänne 
• Lainsäädäntötietokanta 
• Lehdistötilaisuus Euroopan parlamentin puhemies Metsolan, esittelijä Tobén ja valiokunnan puheenjohtaja Loiseaun kanssa 
• Video täysistuntokeskustelusta 
• Parlamentin kooste aiheesta 
• Eurooppalaista demokratian kilpeä käsittelevä erityisvaliokunta