Kuntaliitto: Kuntien uudistamiseen tarvitaan nippu rohkeita ratkaisuja

15.9.2026 15:02:26 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.

– Kysymys ei ole niinkään kuntien määrästä vaan kuntien toimintakyvystä. Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan ja ajelehtimaan. Tarvitsemme hallittuja ratkaisuja, jotka turvaavat palvelut, demokratian ja elinvoiman myös tulevaisuudessa, sanoo, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Yhteistyö, tehtävien eriyttäminen ja kuntaliitokset ratkaisuvaihtoehtoina: mikään ei yksin riitä

Keskustelualoitteessa arvioidaan kolmea mahdollista uudistussuuntaa, joita kuntien parlamentaarinen tulevaisuustyöryhmä on tarkastellut.

Vaihtoehdoista ensimmäinen eli yhteistyö kuntien välillä voi vahvistaa osaamista ja palvelujen jatkuvuutta, mutta se ei yksin ratkaise kuntien toimintakyvyn ongelmia.

– Yhteistyö on välttämätön toimintatapa mutta ei tulevaisuuden kuntajärjestelmän päämalli, Minna Karhunen kiteyttää.

Toinen vaihtoehto eli tehtävien eriyttäminen puolestaan tunnistaa kuntien erilaisuuden, mutta uhkaa johtaa monimutkaisiin hallinnollisiin rakenteisiin.

Kuntaliitto tuotti simulaatioita, joissa tehtäviä jaettiin erilaisille kunnille ja kaupungeille eri periaatteilla. Säästöpotentiaali tehtävien eriyttämisestä jäi vähäiseksi.

– Jos tehtäviltään eriytetyt kunnat lisättäisiin nykyisten yhteistyöalueiden päälle, tuloksena olisi jälleen uusi himmeli. Tuskin kukaan meistä haluaa enää lisää epäselvää hallintoa, Karhunen tiivistää.

Kolmas vaihtoehto eli kuntaliitokset voivat koota päätösvaltaa ja vahvistaa toiminnallisia kokonaisuuksia, mutta nekään eivät yksin ratkaise kuntatalouden haasteita. Kuntaliitoksen hyödyt syntyvät vasta, kun kuntapäättäjät uskaltavat tehdä muutoksia palvelurakenteeseen ja johtamiseen.

– Liian usein kuntien tulevaisuutta tarkastellaan yhden ratkaisun kautta. Todellisuudessa tarvitsemme ratkaisujen yhdistelmän. Kunnan toimintakyky syntyy siitä, että tehtävät, rahoitus, palvelut ja päätösvalta muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Palvelulupaus kaiken pohjana

Kuntaliitto korostaa, että uudistamisen lähtökohdaksi tarvitaan yhteinen näkemys siitä, mitä palveluja kunnissa tulevaisuudessa järjestetään, millä tasolla ja kuinka saavutettavina niitä pidetään eri puolilla maata. Samalla kuntien rahoitusjärjestelmä on uudistettava vastaamaan paremmin kuntien tehtäviä ja erilaisia olosuhteita.

– Pohjoismainen kuntapohjainen järjestelmä on osoittanut vahvuutensa. Nyt sen uudistaminen on tehtävä ajoissa ja suunnitelmallisesti. Jos emme tee ratkaisuja itse, sopeutuminen tapahtuu vähitellen palvelu, kunta ja alue kerrallaan, Karhunen sanoo.

Kuntaliiton keskustelualoite Kuntien suunta väestönmurroksessa on koottu parlamentaarisen kuntien tulevaisuustyön tueksi sekä vauhdittamaan kevään eduskuntavaalien kuntakeskusteluja. Aloitteen tavoitteena on käynnistää laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, millainen kuntapohjainen järjestelmä palvelee Suomea muuttuvissa väestöolosuhteissa.

Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Kehittämispäällikkö Merja Lang, p. 050 413 6065
Kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist, p. 050 312 2805

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundet: En kommunreform kräver flera djärva lösningar15.9.2026 15:15:40 EEST | Pressmeddelande

Finland måste på ett kontrollerat sätt förändra kommunerna genom djärva och snabba åtgärder, annars kommer befolkningsförändringen att tvinga fram en okontrollerad förändringsprocess med en kommun och en tjänst i taget. Kommunförbundet har publicerat ett nytt diskussionsunderlag där tre alternativa lösningar bedöms: ökat samarbete, differentiering av uppgifter och ändringar i kommunstrukturen. Slutsatsen är klar: den nuvarande situationen är inte hållbar, men ingen enskild lösning är heller tillräcklig.

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye