Porojen laidunnus muuttaa Lapin tuntureiden kasvien ja hyönteisten vuorovaikutusta

Porolaidunnuksen ekologisista vaikutuksista on Suomessa keskusteltu etenkin jäkälikköjen, kasvillisuuden kulumisen ja hiilenkierron näkökulmista. Uusi poronhoitolaki edellyttää porolaidunten kestävän käytön suunnittelua. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että laidunnuksen vaikutukset ulottuvat myös pölyttäjien monimuotoisuuteen. ”Tulokset tarjoavat uusia mahdollisuuksia porolaidunten kestävän käytön arviointiin”, tutkijat ehdottavat.

Käsivarren tunturiniityillä porojen laidunnus vaikuttaa siihen, millaisia hyönteisyhteisöjä sekä kasvien ja pölyttäjien välisiä suhteita alueella esiintyy. Tutkimuksessa havaittiin, että laidunnuksen estäminen lisäsi pölyttäjien ja muiden kukissa käyvien hyönteisten määrää, hyönteisheimojen rikkautta ja hyönteisten vierailuja kasveissa. ”Monet arktiset kasvit ovat riippuvaisia hyönteisten suorittamasta pölytyksestä”, muistuttaa Oulun yliopiston yli-intendentti  Risto Virtanen.

Tutkimuksessa seurattiin kukissa vierailevia hyönteisiä kahdella kokeellisella tutkimusalueella Kilpisjärvellä. Toinen sijaitsi puurajan yläpuolella, tundralla karuissa tunturiolosuhteissa. Toinen koealue oli ravinteikkaammalla tunturiniityllä tunturikoivuvyöhykkeessä. Vuonna 2014 perustetuilla tutkimusalueilla verrattiin porojen laiduntamia ja laidunnukselta suojattuja koealoja sekä ravinteiden lisäyksen vaikutuksia. Ravinteiden on arvioitu lisääntyvän tulevaisuudessa, kun ilmaston lämpeneminen muuttaa niukkaravinteisia alueita ravinteikkaammiksi. Ravinteet suosivat nopeasti kasvavia lajeja, mikä voi kaventaa kukkivien kasvien lajikirjoa.

Laidunnuksen poistaminen oli tutkimuksessa keskeisin tekijä, joka vaikutti hyönteisten kukkavierailuihin. Vaikutukset olivat voimakkaampia karulla tunturiniityllä kuin ravinteikkaammalla tunturikoivikon niityllä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että hyönteisten määrä ja hyönteisheimojen rikkaus kasvoivat kukkien määrän lisääntyessä. Sen sijaan kukkivien lajien suurempi määrä ei samalla tavalla lisännyt hyönteisten määrää. ”Tulokset viittaavat siihen, että pohjoisissa ympäristöissä kukkien runsaus voi olla hyönteisille tärkeämpää kuin kukkivien kasvilajien määrä”, toteaa Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Nicolina Johanson.

Tulokset osoittavat, että laidunnuksen vaikutukset eivät rajoitu pelkästään kasvien määrään tai kasvillisuuden rakenteeseen. Muutokset kasvillisuudessa heijastuvat myös siihen, mitkä hyönteiset vierailevat kukilla ja miten monipuolisia kasvien ja hyönteisten vuorovaikutusverkostoja muodostuu. Verkostot ovat tärkeitä ekosysteemien toiminnan kannalta.

Kiertävä laidunnus turvaamaan pölytystä?

Tutkimus korostaa, että porolaidunnuksen vaikutuksia arktisiin ekosysteemeihin on tärkeää tarkastella koko eliöyhteisön näkökulmasta.

Tutkijat huomauttavat, että esimerkiksi laidunnuksen alueellinen ja ajallinen vaihtelu, kuten kiertävä tai myöhemmäksi ajoittuva laidunnus, voi olla tärkeää pölytyksen kannalta. ”Ajoitus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja millaisia kukkia tunturiluonto tarjoaa hyönteisille”, Virtanen toteaa.

Tutkimus julkaistiin elokuussa 2026  arvostetussa tieteellisessä Global Change Biology -lehdessä. 

Tutkimus toteutettiin Kilpisjärven alueella osana kansainvälistä Nutrient Network (NutNet) -koetta. Koealoilla tutkittiin porojen laidunnuksen ja ravinteiden lisäyksen vaikutuksia kasvien ja kukkavierailijahyönteisten yhteisöihin. Kukkavierailijoita havainnoitiin kesällä 2022, ja kokeelliset  käsittelyt on perustettu 2014–2015.

Lue myös

Tuore tutkimus: Porolaidunnus muuttaa kasvien juuria Pohjois-Suomen mäntymetsissä