Fingo: Stubb puolusti YK:ta ja monenkeskisyyttä – Ukrainasta kansainvälisen oikeuden kielellä, Gazasta humanitaarisella

Stubbin puhe kuultiin muutama tunti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli samasta puhujapöntöstä kehottanut maita eroamaan Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ICC:stä. Kansainvälistä rikostuomioistuinta Stubb ei puheessaan suoraan maininnut. Hän kuitenkin luetteli oikeusvaltion perusperiaatteiksi muun muassa kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneiden saattamisen vastuuseen. Muotoilu on vakiintunut tapa viitata tuomioistuimeen. Suomi on sitoutunut tukemaan tuomioistuinta poliittisesti, taloudellisesti ja käytännön yhteistyöllä — ja Suomen turvallisuusneuvostokampanjan kärkiteema on kansainvälisen oikeuden puolustaminen. 

“Yhdysvaltain ja Suomen linjat ovat nyt tuomioistuimesta vastakkaiset. Stubb sanoi periaatteen, jonka Trump tunti aiemmin kyseenalaisti, mutta ei nimennyt instituutiota, jota Trump pyysi maita jättämään. Jos Yhdysvallat ulottaa pakotteensa henkilöistä koko tuomioistuimeen, Suomen on sanottava ääneen, missä se seisoo – ja se kuuluu turvallisuusneuvostokampanjan sisältöön", sanoo Fingon vaikuttamisen erityisasiantuntija Silla Ristimäki. 

Vuosi sitten samassa salissa Stubb tuomitsi sekä Venäjän että Israelin toiminnan ja vaati miehityksen lopettamista. 

"Ukrainasta Stubb puhui kansainvälisen oikeuden kielellä, Gazasta humanitaarisen kriisin kielellä. Viime vuonna hän tuomitsi molemmat samalla mitalla. Suomi hakee turvallisuusneuvostoon kansainvälisen oikeuden puolustajana, ja ne maat, joiden ääniä Suomi pyytää, kuuntelevat juuri tätä eroa", sanoo Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita. 

Kumppanuus: vahva puolustus, ei sanaa rahasta 

Stubb asettui puheessaan selvästi YK:n puolelle. "Meidän kaikkien tulisi olla monenkeskisyyden vankkoja puolustajia", hän sanoi, ja asetti uusille liittoumille yhden ehdon: niiden on tuettava YK-järjestelmää, ei korvattava sitä. Tämä on tärkeää sanoa ääneen tilanteessa, jossa YK:n asemaa ja olemassaoloa kyseenalaistetaan avoimesti. 

YK:n rahoituksesta puhe ei sanonut mitään. Järjestö on maksuvalmiuskriisissä: Yhdysvallat on YK:lle 1,3 miljardia dollaria velkaa, vuoden 2026 budjetista poistettiin 2 900 tehtävää, ja vapaaehtoinen rahoitus laskee. Suomen kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta oli 0,44 prosenttia vuonna 2025 ja on ulkoministeriön arvion mukaan tänä vuonna 0,35.

"Puhe puolusti YK:ta, ja se on oikein. Mutta YK ei voi hoitaa tehtävää, jonka Stubb sille antoi, ilman vankkaa rahoituspohjaa – ja Suomen oma rahoitus kulkee eri suuntaan kuin puhe", Ristimäki sanoo. 

Stubb totesi, että uudistustarve ulottuu myös maailmantalouden rakenteisiin ja että niidenkin on vastattava nykyisiä voimasuhteita. 

"Trump torjui tänään kaikki kansainväliset verot. Stubb sanoi samassa salissa pari tuntia myöhemmin, että maailmantalouden rakenteiden on vastattava nykyisiä voimasuhteita. Nämä kaksi lausetta eivät sovi samaan maailmaan. Uudet kansainväliset rahoituslähteet globaaleille julkishyödykkeille on se kohta, jossa Suomen sanat ja teot mitataan", Hautaviita toteaa. 

Kuka päättää: kolmas toisto ja yksi uusi avaus 

Stubb toisti kolmatta vuotta peräkkäin esityksensä turvallisuusneuvoston uudistamisesta: kaksi uutta paikkaa Aasialle, kaksi Afrikalle, yksi Latinalaiselle Amerikalle, ei veto-oikeutta kenellekään, ja äänioikeuden menetys peruskirjaa rikkovalle jäsenelle. Uutena hän ehdotti "uutta San Franciscon hetkeä" – maailman johtajien kokoontumista viitoittamaan kansainvälisen järjestyksen perusperiaatteet uudelleen – ja YK:n palauttamista rauhanvälityksen ytimeen. "Meidän on sitouduttava uudelleen kansainvälisen järjestyksen perusperiaatteisiin", Stubb sanoi. 

Fingo tukee esitystä. Suomi on ollut mukana turvallisuusneuvoston uudistusta ajavissa ryhmissä vuodesta 2015. Kysymys on, tekeekö Suomi näistä uudistuksista turvallisuusneuvostokampanjansa julkisia sitoumuksia. 

Fingon asiantuntijat ovat New Yorkissa korkean tason viikon ajan ja median tavoitettavissa. 
 

Lisätiedot 

Johannes Hautaviita, kansainvälisen politiikan asiantuntija, Fingo, +358 50 317 6708, johannes.hautaviita@fingo.fi 
 
Silla Ristimäki, vaikuttamisen erityisasiantuntija, Fingo, +358 50 317 6702, silla.ristimaki@fingo.fi