Ostovoiman kasvu ei ulotu pienituloisimpiin – alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee vuonna 2026
28.9.2026 06:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Kutsu
Kotitalouksien ostovoiman ennakoitu elpyminen jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Laboren uuden analyysin mukaan vuonna 2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 prosenttia, kun ylimmän kasvaa 10,8 prosenttia. Vuosina 2023–2026 ryhmien välinen kehitysero on yli 16 prosenttiyksikköä.
Vuodesta 2025 vuoteen 2026 ostovoima heikkenee kolmessa pienituloisimmassa tulokymmenyksessä. Alimmassa tulokymmenyksessä laskua on 3,5 prosenttia, toisessa 1,6 prosenttia ja kolmannessa 0,2 prosenttia.
Pidemmällä aikavälillä ero on vielä selvempi. Vuosina 2023–2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 5,4 prosenttia ja toiseksi alimman 2,2 prosenttia. Muissa tulokymmenyksissä ostovoima vahvistuu, ylimmässä peräti 10,8 prosenttia.
Ero syntyy pääosin siitä, että nimelliset käytettävissä olevat tulot kehittyvät eri tavoin. Hintakehitys kasvattaa eroa vain noin puolella prosenttiyksiköllä.
Tilanne on historiallisesti poikkeuksellinen
Pitkän aikavälin vertailussa vuosien 1966–2026 tulokehitykseen nykyinen kehitysero on merkittävä. Erityistä on, että alimman tulokymmenyksen ostovoima laskee samaan aikaan, kun ylimmän kasvaa. Myös 1990-luvun laman jälkeisinä kasvuvuosina tuloryhmien kasvuerot olivat suuria, mutta silloin alimman tulokymmenyksen ostovoima ei laskenut.
Vuokralla asuvat ja yksinhuoltajat jäävät jälkeen
Väestöryhmien välillä on selviä eroja. Vuosina 2023–2026 vuokralla asuvien ostovoima vahvistuu 1,7 prosenttia, kun omistusasunnossa asuvien ostovoima kasvaa noin 7,5 prosenttia. Yksinhuoltajatalouksissa kasvu jää noin prosenttiin.
Vähintään 65-vuotiaiden ostovoima vahvistuu koko jaksolla noin seitsemän prosenttia, mutta vuodesta 2025 vuoteen 2026 se heikkenee noin 0,6 prosenttia.
”Ostovoiman on ennustettu kääntyvän kasvuun, mutta keskimääräiset ennusteet peittävät alleen sen, keille kasvu kohdistuu. Pienituloisimpien ostovoima on heikentynyt jo useamman vuoden, eikä suunta käänny vuonna 2026. Ero ei selity hinnoilla vaan sillä, että tulot kehittyvät eri tuloryhmissä hyvin eri tavoin”, sanoo Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Kuvio: ostovoiman muutos tulokymmenyksittäin 2025–2026 ja 2023–2026
Näin laskelmat tehtiin
Laskelmat tehtiin Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallilla. Ostovoimaa mitattiin kotitalouden koon ja rakenteen mukaan ekvivalisoidulla käytettävissä olevalla rahatulolla. Tulot muutettiin vuoden 2023 rahaksi tuloviidenneskohtaisilla kuluttajahintaindekseillä.
Vuosien 2023 ja 2024 laskelmat perustuvat SISU-rekisteriaineistoihin. Vuosien 2025 ja 2026 laskelmissa käytettiin koko väestöä edustavia, ajantasaistettuja aineistoja. Vuoden 2026 hinta-arviossa yhdistettiin alkuvuoden toteutunut hintakehitys ja Laboren inflaatioennuste. Pitkän aikavälin vertailu perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon vuosilta 1966–2024.
Tutkimus on toteutettu Laboren omalla rahoituksella. Työ tukee Palkansaajasäätiön rahoittamaa esimerkkiperhelaskelmien kehittämistä.
Julkaisu
Nyyssölä, Milla: Ostovoiman kasvu ei kohdistu pienituloisimpiin ryhmiin – Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kehitys Suomessa tulo- ja väestöryhmittäin vuoteen 2026 saakka. Labore Analyysi 9/2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Onko kehittävästä arvioinnista mitään hyötyä?26.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Kehittävä arviointi on suomalaisen koulutuksen arvioinnin keskeinen periaate. Mutta mistä tiedämme, parantaako se koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhusen Labore-blogien Suomalaisia koulutusmyyttejä -sarjan neljäs osa kysyy, miksi arviointiprosessien hyödyllisyyttä perustellaan osallistujien kokemuksilla ja mitä niiden todellisista vaikutuksista pitäisi selvittää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme