Vuoden 2026 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille

Pohjois-Suomen kulttuuriympäristötoimikunta on päättänyt myöntää Viisikanta -rakennussuojelupalkinnon kolmelle kohteelle sekä Viisikanta -kunniamaininnan kahdelle kohteelle Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 

Palkintojen ja kunniamainintojen myötä kohteiden toivotaan esimerkillään edistävän omalta osaltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä. Samalla palkitut rakennuskohteet edustavat hienolla, keskenään erilaisilla tavoilla, suomalaista rakennettua kulttuuriympäristöä.

Viisikantapalkinnot myönnetään seuraaville kohteille ja henkilöille/tahoille:

• Oulaisten kaupungissa sijaitsevalle Häivän eli Koivulan talolle. Kohteen omistaa Heikki Räisänen. Palkinnon perusteluna on rakennuksen alkuperäisessä asussa säilyttävä esimerkillinen korjaustyö.
• Oulun kaupungin Keskustakirjasto Saarelle Oulussa. Kohteen omistaa Oulun kaupunki ja sen on kunnostanut Oulun tilakeskus. Palkinnon perusteluna on esimerkillinen korjaustyöstä ja osittainen käyttötarkoituksen muutos.
• Sotkamon kunnassa Rimpilänniemellä sijaitsevalle Hietalahden tilan nuottakodalle. Palkinnon perusteluna rakennuksen alkuperäisessä asussa säilyttävä esimerkillinen restaurointi sekä perinteitä kunnioittava rakennetun ympäristön säilyttäminen.

Häivä eli Koivula, Oulainen

Häivä, alun perin Koivulan nimellä tunnettu talo, on poikkeuksellinen funktionalistinen rakennus Oulaisten keskustassa. Vuonna 1938 valmistuneen rakennuksen rakennutti liikemies Hugo Koivu perheensä kodiksi ja yritystoimintaan liittyvään käyttöön Oulaisten kirkon läheisyyteen. Talo herätti aikanaan huomiota poikkeavalla ulkoasullaan. Häivän talolle ovat ominaisia funktionalismin selkeä kuutiomainen muoto, puolikas ylin kerros, porrastettu seinäprofiili, rapatut julkisivut ja kattoterassi, joka kylläkin on korjaustöiden yhteydessä katettu kosteusongelmien välttämiseksi jatkossa. 

Häivän talo on inventoinnissa arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Rakennus on osoitettu suojelurakennukseksi Oulaisten kaupungin asemakaavassa suojelumerkinnällä sr-6. Häivän talolla on merkityksensä paitsi yksittäisenä arkkitehtonisesti kiinnostavana kohteena myös osana Oulaisten identiteettiä ja rakennettua kulttuuriperintöä. Häivä on esimerkki siitä, kuinka oman aikansa valtavirrasta poikkeava rakennus voi vuosikymmenten kuluessa muodostua tärkeäksi osaksi paikkakunnan historiaa ja kaupunkikuvaa.

Alun perin konttori- ja asuinrakennukseksi suunniteltu talo on myöhemmin toiminut Kajaani Oy toimisto- ja asuinrakennuksena. 1950-luvulta lähtien rakennus on ollut yksityiskotina. Häivän nykyisen omistajan Heikki Räisäsen aikana on uusittu rakennuksen ulkorappaus alkuperäisen kaltaiseksi sekä entisöity alkuperäiset ikkunat ja ulko-ovi. Kunnostustyöt on suoritettu esimerkillisesti rakennuksen alkuperäisyyttä ja korkeita kulttuurihistoriallisia arvoja säilyttäen. Viisikanta-rakennussuojelupalkinto on tunnustus Häivän talolle, sen historialle ja arkkitehtuurille sekä niille toimijoille, joiden ansiosta arvokas rakennusperintö voi säilyä osana elävää ympäristöä.

Keskustakirjasto Saari, Oulu 

Oulun pääkirjaston nykyinen rakennus valmistui vuonna 1981 kaupungin keskusta-alueella sijaitsevalle Vänmanninsaarelle. Sen suunnittelivat arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen. Rakennus on osa Oulun torinrannan monumentaalikeskusta, jonka lähtökohtana oli Oulun kaupungin vuonna 1962 järjestämä kulttuuri- ja hallintokeskuksen suunnittelukilpailu. Jaatisen kilpailuehdotuksen nimi oli ”Saari”, mistä nykyinen nimi Keskustakirjasto Saari on peräisin. 

Keskustakirjasto Saari on modernin betoniarkkitehtuurin taidonnäyte Suomessa. Vähäeleistä, puhdaslinjaista modernismia edustavan rakennuksen suunnittelussa on käytetty tiukkaa moduulijärjestelmää. Erityisen merkittävä on rakennuksen suuri lasijulkisivu, joka avautuu kohti kaupunkia ikään kuin ”avoin kirja” – rakennuksen sisäinen toiminta näkyy kaupunkitilaan.

Vuosien 2022–2025 aikana toteutetun pääkirjaston peruskorjauksen yhteydessä uusittiin koko talotekniikka, parannettiin esteettömyyttä ja tiloja muutettiin vastaamaan nykyisiä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tarpeita. Peruskorjauksen suunnittelun keskeisenä lähtökohtana oli säilyttää valtakunnallisesti arvokkaiksi tunnustetut Jaatisten alkuperäisen arkkitehtuurin keskeiset ominaisuudet. Peruskorjauksen suunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit (suunnittelutiimi: Maren Nielsen, Laura Hämäläinen, Teemu Kurkela, Kirsi Meloni, Peter Vuorenrinne, Kaisa Laiho, Olli Vaskelainen, Lars-Erik Mattila). 

Uudistuksessa kirjastossa on entistä enemmän yleisölle tarkoitettua tilaa. Aikaisemmin kirjavarastona ja henkilökunnan käytössä olleeseen neljänteen kerrokseen sijoitettiin muun muassa studioita ja Lastenkulttuurikeskus Kotilo. Kolmannesta kerroksesta tehtiin monitoimitila, johon kuuluu myös laajennettu Digiverstas. Saari tarjoaa myös tapahtuma- ja kokoustiloja sekä digitaalisen tekemisen mahdollisuuksia. Toisen kerroksen kirjastosalista avautuvat näkymät uuteen prosenttitaiteena toteutettuun Urho Kähkösen kasvitaideteokseen “Sininen saari”, joka tuo vuodenkierron vaihtelua ja elävyyttä rakennuksen edustalle.

Nykyinen Keskustakirjasto Saari on hyvä esimerkki siitä, miten modernin rakennusperinnön suojelu ja aktiivinen uusi käyttö voidaan yhdistää. Rakennusperinnön näkökulmasta Saaren keskeinen arvo on siinä, että 1960-luvulla suunniteltu arkkitehtoninen idea on edelleen tunnistettavissa 2020-luvun kirjastossa. Peruskorjaus on mahdollistanut rakennuksen uuden elämän ilman, että sen keskeistä arkkitehtonista identiteettiä on tarvinnut hävittää. Rakennussuojelun kannalta keskeiset tilat sisääntuloaula, veistoksellinen betoninen pääporras sekä toisen kerroksen korkea kirjastosali on säilytetty alkuperäisessä asussaan.

Keskustakirjasto Saari on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennukseksi osana Oulun rantakorttelien julkinen kaupunkitila RKY-aluetta (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009). 

Keskustakirjasto Saaren peruskorjauksen kokonaisvastuusuunnitteluryhmää johti JKMM Arkkitehdit Oy, joka vastasi hankkeen pää-, arkkitehti- ja sisustus- ja irtokalustesuunnittelusta. Ryhmän jäseniä olivat lisäksi Ramboll Oy ja VSU Oy. Hankkeen päätoteuttaja oli Rakennustyö Salminen Oy ja tilaajana Oulun Tilapalvelut.

Hietalahden nuottakota, Sotkamo

Sotkamossa Rimpilänniemellä Hietalahden tilan rannassa Nuasjärven rantamaisemassa sijaitseva nuottakota eli verkkovaja on ainoa näihin päiviin säilynyt rakennustyyppinsä edustaja. Aikanaan vastaavia rakennuksia on ollut sotkamolaisilla rannoilla enemmänkin, mutta muista on muistona enää vain valokuvia. Latoa muistuttava rakennus on sijoitettu veden keskelle, rannan tuntumaan kasattujen kivien päälle. Koirankaulasalvokselle tehdyssä rakennuksessa on pärekate.

Hietalahden tila on alueen vanhimpia asuinpaikkoja, mutta kerroksellisessa pihapiirissä vanhaa ympäristöä on vain vähän jäljellä. Hietalahden rannassa ja kaukomaisemassa, jonka taustalla siintää Vuokatin vaara, nuottakota muodostaa tärkeän maisemallisen kiintopisteen.

Viimeisimmissä korjaustöissä nuottakodan pärekate on uusittu. Rakennuksen alimmat hirret on vaihdettu, samoin lattiana toimivat pohjapuut. Korjaukseen käytetyt hirret ovat vanhaa, kuorittua puuta. Lattiat korjattiin uudella, omistajien itse kaatamalla puutavaralla. Kaikki korjaustöissä käytetty puutavara oli samankaltaista kuin vanhat rakenteet, joten rakennuksen ulkomuoto ei korjauksissa muuttunut. Katon korjaukseen päreet tilattiin paikalliselta pärehöylääjältä.

Viisikanta-kunniamaininnat myönnetään seuraaville kohteille ja henkilöille/tahoille:

• Asunto Osuuskunta Opettajakerholle Oulun keskustassa sijaitsevan Opettajakerhon kahden asuinrakennuksen alkuperäisessä asussa säilyttävästä esimerkillisestä restauroinnista.
• Sotkamossa Korvanniemellä sijaitsevan Horsmalan huvilan alkuperäisessä asussa säilyttävästä esimerkillisestä restauroinnista Päivi ja Risto Myllyselle.

Asunto Osuuskunta Opettajakerho, Oulu

Asunto-osuuskunta Opettajakerhon omistamat kaksi asuinrakennusta sijaitsevat Oulun kaupungin keskustassa katuosoitteessa Uusikatu 37. Opettajakerho muodostuu kahdesta mansardikattoisesta, jugendhenkisestä puurivitalosta. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Otto F. Holm vuonna 1922, ja ne valmistuivat vuonna 1923. Kahteen rivitaloon sijoitettiin yhteensä 24 asuntoa helpottamaan kansakouluopettajien asuntopulaa. Rakennukset muodostavat kolmiomaiselle tontille omaleimaisen pihapiirin. Kokonaisuuden kaupunkikuvallinen erityispiirre liittyy myös rakennusten asemointiin ja 1920-luvun asemakaavalliseen ratkaisuun, jolla pyrittiin muodostamaan rakennusten eteen aukio.

Opettajakerhon rakennukset ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin sekä ulkoisesti että huonejärjestykseltään. Niihin ei ole tehty suuria muutostöitä, vaan pienimuotoisia korjauksia on toteutettu tasaisesti, mikä on edistänyt rakennusten alkuperäisten arvojen säilymistä. Viime vuosina toteutetussa restauroinnissa tätä samaa periaatetta on jatkettu. Konesaumapeltikatteen uusiminen alkuperäisen katteen mukaisesti on hyvä esimerkki korjaustavasta, jossa rakennuksen käyttökelpoisuutta ja teknistä toimivuutta parannetaan sen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Julkisivujen maalaus puolestaan ylläpitää rakennusten materiaalien ja värityksen muodostamaa kokonaisuutta.

Rakennusperinnön kannalta olennaista on, että välttämättömät korjaukset tehdään rakennuksen ominaispiirteet tunnistaen ja niitä mahdollisimman hyvin säilyttäen. Opettajakerhon restaurointi osoittaa, että suojellun rakennuksen tekninen kunnossapito ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen voidaan sovittaa onnistuneesti yhteen.

Opettajakerho on arvioitu kulttuurihistorialliselta merkittävyydeltään maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Sen rakennukset on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-20. Viisikanta-kunniamaininta on tunnustus Asunto-osuuskunta Opettajakerhon tekemälle työlle arvokkaan rakennuskokonaisuuden esimerkillisestä restauroinnista ja rakennusperinnön vaalimisesta.

Horsmalan huvila, Sotkamo

Horsmalan, tai alun perin Isotalon huvila on rakennettu Sotkamon Korvanniemelle Nuasjärven rantaan vuonna 1923. Perimätiedon mukaan huvilan piirustukset on tehty tanskalaisen huvilakirjan mallin mukaan. Huvilan rakennutti apteekkari Albert Isotalo. Koska alun perin huvilalle saavuttiin vesiteitse, rakennuksen näyttävämpi julkisivu on järvelle päin. 1960-luvulla huvila siirtyi arkkitehti Osmo Sillmanin omistukseen. Huvilan sisätilat ovat pitkälti Sillmanin toteuttamassa asussa. Sillmanin käsialaa on myös huvilan lasikuisti järven puolella.

Horsmalan huvilassa on huomattavan jyrkkä katto. Katteena on alun perin ollut kimpipaanu, kuten muutamassa muussakin saman aikakauden Nuasjärven huvilassa. Se on hieman perinteistä kattopaanua ohuempi, mutta kuitenkin selvästi pärettä paksumpi. Vanha paanukate on edelleen tallessa uudemman huopakatteen alla. Parvekkeen pylväiden koristukset on myös toteutettu paanuilla, mutta ne eivät ole aivan huvilan alkuajoilta.

Nykyiset omistajat ovat kunnostaneet huvilaa vähitellen perinteitä kunnioittaen. Lähes kaikki huvilan ikkunat on kunnostettu, pihan puolen kuistia korjattu, samoin parvekkeen rakenteita sekä rakennuksen ovia. Sisätilat ovat saaneet säilyä pitkälti 60-luvun asussa. Viimeisimpänä työn alla on ollut huvilan ulkomaalaus.

Horsmalan huvila sijaitsee Korvanniemen valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY 2009). Lisäksi se on osa maakunnallisesti arvokasta Nuasjärven huvilayhdyskunnan kokonaisuutta.

Viisikanta -rakennussuojelupalkinnosta

Alun perin vuodesta 1990 lähtien jaettu Viisikanta-palkinto oli Oulun läänin rakennussuojelupalkinto. Läänien lakkauttamisen myötä siitä tuli Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rakennussuojelupalkinto. Suomen kielessä viisikanta tarkoittaa yhtäjaksoisesti, piirrintä nostamatta tehtyä viisikärkistä tähteä, joka on tarkoitettu suojaamaan rakennuksia, käyttöesineitä ja ruoka-astioita henkivoimilta, noidilta ja pahalta silmältä.

Viisikanta-palkinto käsittää kunniakirjan ja mitalin. Arkkitehti Jorma Tepon suunnittelema, Rautaruukin raudasta taottu plaketti on tehty käsityönä, jolloin siihen on saatu yksilöllinen leima. Mitali puujalustalla luovutetaan rakennuksen omistajalle säilytettäväksi rakennuksessa näkyvällä paikalla mahdollisista rakennuksen omistajanvaihdoksista huolimatta. Kunniakirja annetaan omistajille kiitoksena esimerkillisestä rakennusperinnön hoidosta.

Tänä vuonna jaettavat palkinnot ovat järjestyksessään numerot 84-86. Palkintoja on taottu aikanaan yhteensä 100 kpl.

Viisikanta- rakennussuojelupalkinto voidaan jakaa seuraavin perustein:

• Alkuperäisessä asussa säilytetty rakennus tai pihapiiri. Esimerkillinen restaurointi, ympäristön hoito tai korjaustyö.
• Perinteitä kunnioittava rakennuksen perusparannus tai käyttötarkoituksen muutos
• Perinteitä kunnioittava rakennetun ympäristön, perinnemaiseman tai kaupunkikuvan säilyttäminen tai perusparantaminen.
• Erityisen hyvin perinteisen rakennuskulttuurin ja ympäristön huomioon ottava yleis- tai asemakaava
• Muu taho tai teko, joka on merkittävästi edistänyt rakennetun ympäristön säilyttämistä.