Pienyrittäjyysbarometri: kolme neljästä ei tunne YEL-uudistusta – vain 12 prosenttia tietää, mihin YEL-työtulo vaikuttaa

Neljännesvuosittain toteutettavassa Pienyrittäjyysbarometrissa vastaajia pyydettiin valitsemaan luettelosta ne etuudet, joiden he uskovat määräytyvän YEL-työtulon perusteella. Vanhuuseläkkeen tunnisti 64 prosenttia vastaajista, sairauspäivärahan 47 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeen 45 prosenttia. Yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan tunnisti 42 prosenttia, vanhempainpäivärahan 31 prosenttia ja Kelan kuntoutusrahan 19 prosenttia.

Kaikki kuusi määräytyvät YEL-työtulon perusteella. Kaikki oikein tunnisti 12 prosenttia vastaajista, ja 29 prosenttia vastasi kysymykseen, ettei tiedä.

”Moni maksaa YEL-vakuutusta tietämättä, mitä sillä saa. Työtulo ratkaisee eläkkeen lisäksi sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja työttömyysturvan. Uudistukseen on vaikea ottaa kantaa, jos perusasiat ovat epäselviä”, sanoo UKKO.fi:n toimitusjohtaja Aleksi Simola.

Kolmannes YEL-vakuutetuista ei osaa sanoa, kumman mallin valitsisi

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti YEL-uudistusta koskevan lakiluonnoksen lausuntokierrokselle kesäkuussa. Luonnoksen mukaan yrittäjä voisi valita työtulonsa perusteeksi joko eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion, joka on nykyinen malli, tai yritystoiminnan veronalaisen ansiotulon. Valintaan sitouduttaisiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kiireellisenä. Lait tulisivat voimaan vuoden 2028 alussa, mutta työtulon määrittämistä koskeva säännös jo marraskuussa 2027, jotta valinta ehditään tehdä vuoden 2028 työtuloihin.

Barometrin mukaan uudistuksen vaikutus on monelle vielä epäselvä. Lomakkeella molemmat mallit kuvattiin ennen kysymystä, mutta silti kolmannes YEL-vakuutetuista ei osannut sanoa, kumman valitsisi. Ansiotulomallin valitsisi 51 prosenttia ja nykyisenkaltaisen kokonaisarviomallin 17 prosenttia. Vielä useampi, 37 prosenttia, ei osaa arvioida, mitä uudistus tekisi hänen omalle YEL-maksulleen.

”Valinnanvapaus on yrittäjän kannalta hyvä suunta, mutta valintaa ei voi tehdä sokkona. Yrittäjän pitää pystyä selkeästi vertaamaan, kumpi malli on hänelle kannattavampi”, Simola sanoo.

37 prosenttia harkitsisi lopettamista, jos YEL-maksu nousisi 20 prosenttia

Barometrissa kysyttiin myös, mitä yrittäjä tekisi, jos hänen YEL-maksunsa nousisi noin viidenneksellä. YEL-vakuutetuista 37 prosenttia harkitsisi yritystoiminnan lopettamista. Osuus pienenee jyrkästi maksun kasvaessa: lopettamista harkitsisi 46 prosenttia niistä, joiden YEL-maksu on 250–399 euroa kuussa, mutta 16 prosenttia niistä, jotka maksavat 900–1 299 euroa kuussa.

Maksu ei kuitenkaan koske kaikkia. Vastaajista 32 prosentilla on voimassa oleva YEL-vakuutus, ja 50 prosenttia jää vakuuttamisvelvollisuuden alarajan alle. Väliin jää kymmenen prosenttia vastaajista: 7 prosenttia ei tiedä, pitäisikö heillä olla vakuutus, ja 3 prosenttia uskoo olevansa vakuuttamisvelvollinen mutta ei ole ottanut vakuutusta. Juuri tässä ryhmässä YEL-työtulon tuntemus on koko aineiston heikointa.

Kokemus yrittäjyydestä on laskenut vuodessa, taloudellinen tilanne pysyy ennallaan

Barometri mittaa joka kierroksella samoja yrittäjien hyvinvointia ja taloutta koskevia kysymyksiä. Vuodentakaiseen verrattuna suurin muutos ei ole taloudessa vaan hyvinvoinnissa.

Kokemus omasta yrittäjyydestä sai asteikolla 1–5 arvon 3,43, kun vuosi sitten se oli 3,70. Jaksaminen laski 3,42:sta 3,23:een. Taloudellinen tilanne pysyi käytännössä ennallaan, 2,86:sta 2,80:een. Lasku näkyy kaikissa ikäryhmissä.

Kysyntämittarit ovat edelleen heikoimmat. Uusien asiakkaiden saaminen sai arvon 2,40, ja lähes 29 prosentilla vastaajista ei ole tällä hetkellä lainkaan sovittuja toimeksiantoja. Vuosi sitten osuus oli 24 prosenttia.

Tietoa tarvitaan myös niille, joita YEL ei vielä koske

UKKO.fi kertoo YEL-vakuutuksesta verkkosivuillaan, palvelunsa sisällä ja asiakasviestinnässä. Barometrin vastaajat ovat yhtiön asiakkaita, joten tämä viestintä tavoittaa heidät. Suoraa tiedotusta tarvitaan myös niille, joita YEL ei vielä koske: puolet vastaajista jää alarajan alle, mutta osa heistä ylittää sen tulevina vuosina.

”Kirjallinen ohje tavoittaa sen, joka osaa etsiä sitä. Barometri osoittaa, ettei se riitä. Siksi tehostamme YEL-viestintäämme ja suunnittelemme yhdessä Varman kanssa webinaareja, joissa yrittäjä pääsee käymään järjestelmän läpi ja kysymään omasta tilanteestaan”, Simola sanoo.

UKKO.fi tekee YEL-vakuutuksissa yhteistyötä työeläkeyhtiö Varman kanssa, ja yrittäjä voi hakea vakuutusta suoraan UKKO.fi:n palvelussa. Sama ilmiö näkyy myös eläkeyhtiön arjessa.

”Samat haasteet toistuvat omissa asiakaskyselyissämme. Itse koen, että vastuullinen tekemisemme tarkoittaa ennen kaikkea ymmärryksen lisäämistä. On ikävää, kuinka moni ymmärtää YEL-työtulon merkityksen vasta siinä vaiheessa, kun jotain on jo sattunut. Oma haaveeni on, ettei yksikään yrittäjä joutuisi esimerkiksi sairastuessaan miettimään, miksei hän tiennyt työtulon vaikutusta sairauspäivärahan määrään. Jaamme tietoa aktiivisesti omissa kanavissamme, mutta etsimme jatkuvasti uusia keinoja tehdä YEListä ymmärrettävämpi. Yhteistyö UKKO.fi:n kanssa on yksi tapa edistää tätä”, sanoo Varman pienyritysasiakkuusjohtaja Katri Priimägi.

Tietoa aineistosta

Lähde: UKKO.fi:n Pienyrittäjyysbarometri Q3/2026. Tiedonkeruu 8.–15.9.2026 verkkokyselynä, vastaajia 2 360. Kysely lähetettiin sähköpostitse UKKO.fi:n asiakkaille. Vastaajista 61 prosenttia toimii kevytyrittäjänä, 32 prosenttia toiminimellä ja 8 prosenttia osakeyhtiön kautta. Yrittäjyys on päätoimista 32 prosentille ja sivutoimista 58 prosentille.

Uudistuksen mallivalintaa ja maksuskenaarioita koskevat kysymykset esitettiin vain niille, joilla on voimassa oleva YEL-vakuutus, eli 751 vastaajalle. Lomake sisälsi kuvauksen uudistuksesta ja molemmista malleista siinä muodossa kuin esitys oli lausuntokierroksella.

Vertailukierros Q3/2025 kerättiin 30.9.–21.10.2025, ja siihen vastasi 835 yrittäjää. Kyseessä ei ole satunnaisotos: vastaajat ovat UKKO.fi:n asiakkaita, eikä tuloksia voi yleistää koko yrittäjäkuntaan. Aineisto kuvaa erityisesti pien- ja sivutoimista yrittäjyyttä.

Pienyrittäjyysbarometri on tehty neljä kertaa vuodessa vuodesta 2024 lähtien. Aiempien kierrosten tulokset ovat saatavilla osoitteessa ukko.fi/pienyrittajyysbarometri. Toimituksille ajetaan pyynnöstä alue-, toimiala- ja yritysmuotokohtaisia erittelyjä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Nena Lillemägi, viestintä
nena.lillemagi@ukko.fi
+358 45 304 6018